Kotimaan työttömät toiseksi Yhteisvastuukeräyksen ajankohtaiskohteeksi

Heikki Haapala uskoo myös työttömien itsensä vaikuttavan aktiivisesti Yhteisvastuukeräyksen onnistumiseen.

Avainsanat: työ, Yhteisvastuukeräys, Jugoslavia, kirkko, sota, ruoka, ruoka-apu, keräys, soppatykki, Afrikka, leiri, virkistystoiminta

Vuoden 1993 Yhteisvastuukeräyksen ajankohtaiskohteiksi on valittu entisen Jugoslavian kriisin uhrit ja kotimaan työttömät. Apu entisen Jugoslavian alueille toimitetaan Kirkon ulkomaanavun kautta ja työttömien henkiseen ja aineelliseen auttamiseen Työttömien Valtakunnalliselle Yhteistoimintajärjestölle. Ajankohtaiskohteen osuus jaetaan tasan näiden kahden avuntarvitsijan välillä.

Sodan tuhot entisen Jugoslavian alueella ovat valtavat ja talven tullen tilanne pahenee entisestään. Huomattava osa väestöstä on nälkä- ja paleltumisuhan alaisina. Välittömin puute on ruuasta ja polttoaineesta. Kirkon ulkomaanavulla on monia luotettavia kanavia avun toimittamiseksi entiseen Jugoslaviaan. Keräysvaroilla toimitetaan elintarvikeapua ja osallistutaan pakolaisten auttamiseen sekä Unkarin puolella että entisen Jugoslavian alueella.

Puolet ajankohtaiskohteeseen varatusta osuudesta annetaan Työttömien Valtakunnalliselle Yhteistoimintajärjestölle. Järjestöllä on toiminnallisia yhteyksiä lähes sadalle paikkakunnalle, järjestäytyneitä työttömien toimikuntia on 35:llä paikkakunnalla ja omat toimitilat 15 :llä paikkakunnalla. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö käyttää yhteisvastuuvarat työttömien henkiseen ja aineelliseen auttamiseen. Järjestö on järjestänyt mm. soppatykkioperaation, jonka aikana työttömille tarjottiin noin 5 000 lautasellista hernekeittoa. Järjestön puheenjohtajan Heikki Haapalan mukaan taloudellinen hätä monien työttömien keskuudessa on tällä hetkellä niin suuri, että jokapäiväisen ateriankin hankkiminen on ongelma.

Ajankohtaiskohteen osuus Yhteisvastuukeräyksen tuotosta on 10 %. Pääosa (65 %) keräystuotosta käytetään kehitysapuun viidessä Afrikan maassa: Angolassa, Kamerunissa, Liberiassa, Malawissa ja Zimbabvessa. Erityisenä teemana on Afrikan naiset. 15 % keräystuotosta käytetään kotimaiseen erityiskohteeseen, joka ensi vuonna on mielenterveystyö ja erityisesti mielenterveyspotilaiden omaiset. Loput 10 % annetaan hiippakunnalliseen diakoniaan. Ulkomainen ja kotimainen keräyskohde määriteltiin aiemmin syksyllä. Vuoden 1992 keräystulos oli 22,4 miljoonaa markkaa.

Yhteisvastuukeräyksen järjestää Suomen Kirkon Seurakunta-toiminnan Keskusliitto, jonka hallitus päätti ajankohtaiskohteista 19.11. Kirkkohallitus vahvistaa päätöksen joulukuussa. Keräyksen suojelija, tasavallan presidentti Mauno Koivisto, avaa vuoden 1993 Yhteisvastuukeräyksen 7.2.1993.

Työttömien puheenjohtaja Heikki Haapala:

”Yhteisvastuukeräyksen tuotto lisää ratkaisevasti työttömien voimavaroja”

Heikki Haapala uskoo myös työttömien itsensä vaikuttamyksen mukaan työttömien toivan aktiivisesti Yhteisvastuukeräyksen onnistumiseen.

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY – on pääsemässä Suomen kirkon Yhteisvastuukeräyksen yhdeksi kohteeksi. Työttömien järjestön kannalta myönteisen päätöksen on osaltaan tehnyt jo keräyksen toteuttavan Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliiton hallitus. Kirkkohallituksen vahvistettavaksi hanke menee joulukuun alkupuolella.

Kyseessä on noin miljoonan markan suuruinen avustussumma, joka työttömien valtakunnallisen järjestön kautta kanavoitaisiin viidelletoista rekisteröityneelle jäsenjärjestölle eripuolille Suomea.

– Tämä on ratkaisevan suuri voimavarojen lisäys työttömien toimintaan, ilmaisee tyytyväisyytensä Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Heikki Haapala.

Heikki Haapala luonnehtii Yhteisvastuukeräyksen tuomaa avustusta starttirahaksi, jonka avulla työttömien omaa toimintaa voidaan laajentaa. monipuolistaa ja vakiinnuttaa. Esimerkin hän ottaa Kotkasta, jossa työttömyys on keskimääräistä rajumpaa ja yhä lisääntymässä. Kotkassa työttömien henkireikänä toimii työttömien toimisto, työpaja ja kirpputori taloudellisesti hyvin vaatimattomissa puitteissa.

– Aivan kipeästi hekin tarvitsevat avustusta toimintansa laajentamiseen. Heikki Haapalan näkemyksen mukaan työttömien toiminta voidaan nyt kirkon avustuksen turvin saattaa sellaiseen mittaan, että se jatkossa kykenee rahoittumaan omalla toiminnallaan.

– Vaikka tukea voidaan kohdistaa nyt vain viidelletoista paikkakunnalle, näiden paikkakuntien voimistuva toiminta heijastuu koko maahan.

Työttömyyden jatkuessa ja työttömien määrän kasvaessa, maahan perustetaan jatkuvasti uusia työttömien toimintapisteitä. Yhteisvastuukeräyksen avustuksella voimistuneet yhdistykset auttavat puolestaan alueensa pienempiä yhteisöjä voimistumaan ja uusia toiminnan alkuun.

– Tällaisen keräyksen kohteeksi tuleminen merkitsee myös suurta henkistä tukea työttömille. Heikki Haapala muistuttaa.

– Toivonkin työttömien itsensä olevan aloitteellisesti mukana yhteisvastuukeräyksessä ja antavan oman panoksensa sen onnistumiseksi.

Jatkuu sivulla 7

Sivu 7:

(Jatkoa sivulta 2)

Ruokaa, neuvontaa, toimintaa

Yhteisvastuukeräyksen tuottamat varat tarkoitetaan käytettäväksi rekisteröityjen yhdistysten monitoimintakeskusten kehittämiseen. Avustuksella turvattavaa toimintaa voi olla niin edullinen ateriapalvelu kuin työverstaat, kirpputorit, lehtilukusalit, neuvonta ja opintopalvelut, leiri- ja virkistystoiminta.

Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Mikko Malkavaara luonnehtiikin avustuksen käyttömahdollisuuksien olevan varsin laaja-alainen, kuten on työltömien toimintakin.

Nyt vain asian yksi puoli, tämä soppatykkioperaatio, on saanut julkisuudessa runsaasti huomiota. Ja tietysti ruokalatoiminnan avustamisella on suuri merkitys, mutta lukuisat muut toiminnatkin voivat kuulua avustuksen piiriin, Malkavaara huomauttaa.

Yhteisvastuukeräyksen tuottamat varat luovutetaan Työ1tömien Valtakunnalliselle Yhteistoimintajärjestölle ensi syksynä, ja viimeistään vuoden 1994 kuluessa ne tulee ohjata paikallisten yhdistysten käyttöön. Varojen käytön suunnittelee projekti ryhmä. jonka puheenjohtajana toimii TVY:n edustaja. Varojen käytön suunnittelee projektiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii TVY:n edustaja.

Työttömien oma panos tärkeä

Yhteisvastuukeräyksen tavoitteeksi on Olettu 23 miljoonaa markkaa. Mikäli tavoite saavutetaan, koituu keräyksen tuotosta 1,15 miljoonaa markkaa työttömien toiminnan hyväksi. Tavoitteen ylittäminen tietysti nostaa myös työttömille tulevaa osuutta. Lahjoittajat voivat halutessaan kohdentaa tukensa työttömille esimerkiksi merkitsemällä tahtonsa tilillepanokorttiin. Tällöin summa tulee jakamattomana työttömien hyväksi prosenttiosuuden lisäksi.

Yhteisvastuukeräyksen toteuttamiseksi seurakunnissa järjestetään hyvin erilaisia toimintoja ja tempauksia. Tultu ovelta ovelle -keräys on näistä vain yksi, vaikkakin ehkä keskeisin keräysmuoto, kertoo Mikko Malkavaara ja toivoo työttömien osallistuvan runsaasti näihin toimintoihin seurakunnissaan.

Yhteisvastuukeräys käynnistyy 7. helmikuuta.