Karenssisanomien kertomaa historiaa

Avain­sanat: työ, his­to­ria, val­tu­uskun­ta, yhdis­tys, rukkas­marssi, 1979, tvy, hal­li­tus, vuosikok­ous, edun­valvon­ta, mie­lenosoi­tus, hau­ta­jaiset, sop­patyk­ki, Euroop­pa, Ams­ter­dam, kansanivä­li­nen, EAPN, suo­jelupoli­isi, ryh­mä­mat­ka

Karenssisanomat lehti 1/1991 [PDF] ker­too seu­raavaa:

Val­takun­nalli­nen työt­tömien val­tu­uskun­ta on toimin­ut 15 vuot­ta. Sen tavoit­teena ovat lievit­tää ja pois­taa kokon­aan työt­tömyys Suomes­ta. Olemme jär­jestäneet usei­ta erikoisia kam­pan­joi­ta, mm. Rukkas­marssin eduskun­tat­alolle toukoku­us­sa 1979, työt­tömien bud­jet­tiri­ihen senaat­in­to­ril­la, työt­tömien nälkälakon Tam­pereel­la, Työtä kaikille ‑kam­pan­jan SAK:n kanssa jne.

Tähän asti olemme kieltäy­tyneet rek­isteröi­tymästä, kos­ka tavoit­teemme on saa­da työt­tömyys pois­te­tuk­si Suomes­ta ja rek­isteröin­nil­lä me tun­nus­tamme työt­tömyy­den pysyvyy­den. Päätös tehti­in Tam­pereel­la 12.9.1991 pide­tyssä val­tu­uskun­nan kok­ouk­ses­sa. Puheen­jo­hta­jak­si valit­ti­in val­tu­uskun­nalle Heik­ki Haa­pala, vara­puheen­jo­hta­jak­si Juhani Ranta­nen Hämeen­lin­nas­ta, sih­teerik­si Ari Lehto­nen Tam­pereelta ja Karenssisanomien vas­taavak­si toimit­ta­jak­si Anna-Mai­ja Perkkalainen Vähästäkyröstä.

Val­tu­uskun­ta jär­jesti koko maa­han ulot­tuvan kam­pan­jan, jota läh­tivät vetämään Heik­ki Haa­pala ja Sep­po Vainio Kan­gasalta. Vuo­den 1991 ensim­mäiset tapah­tu­mat jär­jestet­ti­in Oulus­sa (22.10.), Kokko­las­sa (23.10.), Vaasas­sa (24.10.), Tam­pereel­la (25.10.) ja Hämeen­lin­nas­sa (26.10.). Lehden mukaan ainakin Kiti Neu­vo­nen esi­in­tyi Tam­pereen tapah­tu­mis­sa.

Sepon ker­tomana muis­tan, kuin­ka Heik­ki ja Sep­po kulki­vat paikkakunnal­ta toiselle ja aktivoivat ihmisiä. Kun kat­soo hei­dän tapah­tu­mien kulkua, niin niihin kaupunkei­hin ja paikkakun­nille perustet­ti­in myös ensim­mäiset työt­tömien yhdis­tyk­set.

Tuol­loin ihmisiä kut­sut­ti­in tori­ta­pah­tu­mi­in ”Ilman sin­ua ei asi­at kor­jaan­nu” ‑julis­teil­la.

Rukkasmarssi 1979

Karenssisanomis­sa mainit­tuun Rukkas­marssi­in osal­lis­tui ihmisiä pääkaupunkiseudun lisäk­si ainakin Turus­ta. Netis­sä ker­ro­taan, että ihmiset työn­sivät vuorotellen kot­tikär­ry­il­lä käytet­tyjä rukka­sia kohti Helsinkiä. Tapah­tu­man muis­teluk­sia on löytänyt kovin, kovin vähän. Käsi­tyk­seni mukaan oikeaa tietoa on ainakin se, että tem­pauk­sel­la ker­tyi ison talon rap­pusille kolmekym­men­tä kot­tikär­ryl­listä käytet­tyjä työmi­esten kin­tai­ta.

Eräs val­tu­uskun­nan toim­inta-aikaan liit­tyvä tapah­tu­ma on his­to­ri­an näkökul­mal­ta erikoinen. Suomes­ta meni tuol­loin ylimääräi­nen poruk­ka Ruot­si­in töi­hin pitkin 1960-lukua ja varsinkin vuosi­na 1969–1970. Sil­loin oli­vat suurim­mat vael­lusvuodet ainakin kotiseudul­tani Lapista. Sal­lan ja Posion kun­nista läh­es joka toinen työikäi­nen lähti töi­hin Ruot­si­in ja vei per­heen men­nessään. Suomen tun­ne­tu­impi­in kuu­lu­va ensim­mäi­nen tai toinen suuri maaseudun tyh­jen­tämi­nen tapah­tui tuol­loin. Pel­to­ja pis­tet­ti­in paket­ti­in koko maas­sa ja ihmisille mak­set­ti­in, kun­han vaan lupa­si­vat, etteivät enää lyp­säisi lehmiään. Teu­raak­si vaan. (Ja taisi­pa olla jos­sakin välis­sä voivuorikin). Joskus 1970-luvun lop­pupuolel­la oli sit­ten palu­umuu­ton vuoro. Paraniko Suomen työl­lisyys­ti­lanne tuol­loin? Mitä maas­sa tapah­tui, kun vael­lusvir­ta kään­tyi takaisin? Vain oliko kyseessä vain paluu elämään ilman työtä, köy­hyy­teen?

TV-toimit­ta­ja Jar­mo Heikki­nen ker­toi tavates­samme, että hän on joskus näh­nyt uutispätkän, mis­sä työt­tömät oli­si­vat olleet oikein joukol­la Turus­sa vas­tas­sa koti­in palaavia työläi­se­vakoi­ta. Näistä tapah­tu­mista olisi mie­lenki­in­toista löytää vielä mate­ri­aalia, jos vain joku tietää.

Itsenäinen, rekisteröity TVY ry

TVY ry:n ensim­mäi­nen vuosikok­ous omana työt­tömien etu­jär­jestönä pidet­ti­in 23.–24.5.1992 Tam­pereen Teiskos­sa. Vuosikok­ouk­ses­sa valit­ti­in yksimielis­es­ti uusi hal­li­tus.

Hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jak­si valit­ti­in Heik­ki Haa­pala Helsingistä, vara­puheen­jo­hta­jak­si Juhani Ranta­nen Hämeen­lin­nas­ta, Mari­ta Roivas Espoos­ta, Tert­tu Lehti­a­ho Nokial­ta, Rei­jo Mäki­nen Porista, Juha Vil­ja­nen Kotkas­ta, Pekka Nöjd Oulus­ta, Reino Määt­tä­nen Ima­tral­ta, Anna-Mai­ja Perkkalainen Vähästäkyröstä, Uuno Kauha­nen Siil­in­järveltä ja Mar­jo Siitari Turus­ta. Sih­teerik­si valit­ti­in Erk­ki Moisio Tam­pereelta ja talouden­hoita­jak­si Vil­ho Aho­ran­ta Helsingistä. Toimis­ton­hoita­jak­si palkat­ti­in Mari­ta Roivas. Toim­i­ti­lak­si saati­in ilmaisek­si huone Helsin­gin seu­rakun­tay­htymältä. Tuol­loin TVY ry sai myös omat puhe­lin­nu­merot. Lehtemme ker­too, että tuol­loin 1992 jär­jestet­ti­in iso mie­lenosoi­tus val­tioneu­vos­ton ikku­nan alla senaat­in­to­ril­la. Paikalla oli 40 000 ihmistä. Siinäkin mie­lenosoituk­ses­sa oli tee­m­ana ”Työtä kaikille”.

Edunvalvontaa vaikuttaen

TVY ry:n väki vieraili päät­täjien luona ihan alkua­joista läh­tien. Ark­istoista löy­tyy vuodelta 1992 tieto, jon­ka mukaan del­e­gaa­tiomme vieraili eduskun­nas­sa 23.10.1992, mis­sä viemis­inä oli TVY ry:n vetoomus työl­lisyys­määrära­ho­jen kohden­tamis­es­ta työl­lisyys­lain mukaises­ti. Vetoomuk­ses­sa oli vah­va viesti myös velvoite­työl­listämisen säi­lyt­tämisen puoles­ta. SAK:n val­tu­us­to käsit­teli samaa asi­aa 31.10.1992 ja SAK:n hal­li­tus samas­sa kuus­sa. Porukan otti tuol­loin vas­taan kansane­dus­ta­jien ryh­mä, johon kuu­lui Han­nu Kemp­painen (kesk.), Juk­ka Roos (sd.), Kari Häkämies (kok.), Eila Rim­mi (vas.), Hen­rik Lax (ruots.), Eero Palo­heimo (vih.), Heik­ki Riihi­järvi (ps.) ja Tuu­lik­ki Ukko­la (lib.).

Sivu 9:

Mie­lenosoituk­sista suurin on ollut Mur­rostorstai. Tapah­tu­mas­ta jär­jestöl­lämme on YLE:n nauhoit­ta­maa mate­ri­aalia sekä suullista tari­naa ker­rot­tuna hyvin paljon. Siitä oli myös edel­lisessä lehdessämme sil­lois­t­en toim­i­joiden kuvaus­ta. Ver­rat­tuna vuo­den 1992 mie­lenosoituk­seen väitetään, että eduskun­tat­alon edessä olisi ollut 50 000 ihmistä. Osas­sa tuon­aikai­sis­sa lehtileikkeis­sä arvio väkimäärästä liikkuu 25 000 ja 50 000 välil­lä. Tari­noi­ta juna­matkoista ja bus­si­matkoista olisi var­maan paljon ja näitäkin tari­noi­ta halu­aisimme tal­len­taa his­to­ri­amme kan­sioi­hin.

”Teil­i­torstai” oli 1990-luvun alus­sa Varsi­nais-Suomen puolel­la ollut vas­taisku hal­li­tuk­sen leikkaus­poli­ti­ikalle. Sil­loin mei­dän ihmis­ten mielestä syyl­lisiä oli­vat val­tion­va­rain­min­is­teri Iiro Viina­nen, päämin­is­teri Esko Aho ja työmin­is­teri Ilk­ka Kan­er­va. Tietysti muitakin pienem­piä mie­lenosoituk­sia oli useil­la paikkakun­nil­la läpi Suomen. Teil­i­torstain kuvat ker­to­vat ”nukkem­i­nis­tereistä”, jot­ka teilat­ti­in Turun toril­la. Muis­ti­ni mukaan yksi mes­tausla­van rak­en­ta­jista olisi ollut Kari Han­ka.

Vuon­na 1993 käyn­nistyi Työn puoles­ta ‑kam­pan­ja, jos­sa SAK toi­mi vetu­ri­na. SAK:ssa pro­jek­tin sih­teer­inä oli Simo Komu­lainen. Tapah­tu­mia jär­jestet­ti­in jälleen 2.4.1993 turuil­la ja tor­eil­la eli tapah­tu­makar­tan mukaan yli 20 paikkakun­nal­la. Tapah­tu­mas­sa kerät­ti­in ”Työn puoles­ta” nim­iä luovutet­tavak­si hal­li­tuk­selle. Kat­soes­sani kuvia tuos­ta luovu­tusti­laisu­ud­es­ta, eturivis­sä on tut­tu­ja nim­iä: nykyi­nen työmin­is­teri Lau­ri Iha­lainen ja tun­nistan mei­dän jär­jestöväestä ainakin Sep­po Vain­ion.

6 § hautajaiset

Mur­rostorstain jäl­keen seu­raa­va, kyl­läkin pienem­pi mie­lenosoi­tus jär­jestet­ti­in Helsingis­sä vuon­na 1995 oli ns. ”Perus­tus­lain 6 § hau­ta­jaiset”. Vietimme sitä juhlavasti Espan puis­tossa.

Perus­tus­lain 6 § kuu­lui tuo­hon aikaan seu­raavasti:

”Kansalaisen työvoima on val­takun­nan erikoises­sa suo­jeluk­ses­sa. Val­tio­val­lan asiana on tarvit­taes­sa jär­jestää Suomen kansalaisille mah­dol­lisu­us tehdä työtä, mikäli lais­sa ei ole toisin määrät­ty.” (28.7.1972/592) Tuol­loin poli­isin mukaan paikalla oli 3 000 ihmistä. TVY ry halusi muis­tut­taa tapah­tu­mal­la siitä, että arki­nen itsenäisyys kuu­lui myös tuol­loin työtä vail­la oleville noin puolim­iljoon­aiselle kansalle. Tuol­loin ohjel­man juon­si Espan puis­tossa Heimo Holopainen alias Frank Pap­pa. Lisäk­si esi­in­tymässä oli­vat hanuristi Mer­ja Ikkelä, laula­ja-näyt­telijä Anna Nielsen, laula­ja Har­ri Sak­sala, trubadu­uri Las­si Met­tälä, laulukuoro Jouta­vat ja Bru­unin jen­gi. Työt­tömien edus­ta­jat käyt­tivät puheen­vuoro­jaan ja Helsin­gin Työt­tömät – Hety ry oli mukana sop­patykin kanssa.

Mieleeni on jäänyt lähtö ja jär­jestäy­tymi­nen Ten­nis­palat­sil­la, mis­sä Hety ry tuol­loin pyörit­ti toim­intaansa. Marssimme ruo­duis­sa ja jokaisel­la alueelle oli tehty kyltit, joiden jäl­jessä oma poruk­ka kul­ki. Me lap­pi­laiset kuljimme joukon kär­jessä heti ruumis­arkun takana. Puis­toon oli pystytet­ty korkea lava, jol­laista emme ole sen jäl­keen tehneet. Muis­tan nuo päivät siitä, että meiltä Lapista tuli tilaisu­u­teen mukaan kak­si lin­ja-autol­lista ihmisiä. Yövy­imme sta­dion­in retkeily­ma­joil­la ja siel­lä yöpyi paljon muit­tenkin aluei­den työt­tömiä. Ruumis­arkku poltet­ti­in juhlavasti, kuten polt­to­hau­ta­jai­sis­sa on tapana, mut­ta nyt pal­jaan taivaan alla.

Poli­isit tietysti oli­vat vah­vasti mukana tapah­tu­mas­sa ja toisel­la puolen kat­ua oli yliop­pi­laiden Itsenäisyyspäivän kulkue, joka kul­ki kohti Pres­i­dentin­lin­naa. Yksi­tyisko­htana muis­tan, että sen jäl­keen kun mei­dän tuol­loinen puheen­jo­hta­ja Mårten Grön­holm oli lukenut laval­la ter­ve­hdyk­sen­sä mie­lenosoituk­selle (jon­ka Han­nu Oit­ti­nen oli kir­joit­tanut päiväl­lä), hän lähti Kuh­mon Työt­tömät ry:n ja TVY ry:n hal­li­tuk­sen jäse­nen Mat­ti Huo­tarin kanssa Itsenäisyyspäivän vas­taan­otolle pres­i­dentin­lin­naan. Edus­ta­jamme läpäi­sivät jopa uutiskyn­nyk­sen ja heistä oli kuvia seu­raa­van päivän lehdis­sä.

Eurooppalainen yhteistyö yli rajojen

Yhdis­tys­ten väki osal­lis­tui EU:n huip­pukok­ouk­sen aikana jär­jestet­ty­i­hin Euroop­palaisen Työt­tömien verkos­ton mie­lenosoituk­si­in Ams­ter­damis­sa 14.6.1998, Köl­nis­sä 1999 ja Göte­bor­gis­sa 2001.

Paras taisi olla Ams­ter­damin mie­lenosoi­tus, jos­sa oli muis­ti­ni mukaan kolme lin­ja-auto­lastil­lista suo­ma­laisia. Köl­ni­in meni porukkaa kahdel­la lin­ja-autol­la.

Ams­ter­damin mie­lenosoituk­seen liit­tyi myös pitkä euroop­palainen marssi, jota kul­jet­ti­in läpi Suomen. Tee­m­ana tapah­tu­mas­sa oli ”Euroop­palainen marssi työt­tömyyt­tä, tur­vat­to­muut­ta ja syr­jäy­tymistä vas­taan”. Marssin lähdöt oli pohjoises­sa Kolaris­sa ja Ival­os­sa sekä kol­mas lin­ja Kuh­mossa. Jär­jestäjäor­gan­isaa­tio antoi pohjoisen reit­ille nimen ”Arc­tic Cir­cle”. Lähtö tapah­tui Kolar­ista ja Ival­osta 14.4.1997 ja muut reitit Saar­i­järveltä ja Kuh­mos­ta 22.4. Marssin ajoi­tus oli suun­nitel­tu siten, että viesti oli per­il­lä suuris­sa kaupungeis­sa kuten Lahti, Kou­vola, Tam­pere, ja Pori vap­puna 1.5. ja päät­tyi Helsinki­in 10.5. eli päi-vänä, jol­loin hal­li­tus ja etu­jär­jestöt sopi­vat työt­tömyys­tur­van leikkauk­sista.

Oma­l­ta osaltaan Euroopas­sa lähdet­ti­in liik­keelle eri puo­lil­ta Euroop­paa, Tan­gerista, Ateenas­ta ja taisi olla yksi reit­ti idästäkin. Suomes­ta marssi jatkui Pohjois-Sak­san kaut­ta Hol­lan­ti­in ja Ams­ter­dami­in. Suomes­sa ja joka maas­sa reitin var­rel­la kerät­ti­in kaikkien kansalais­ten nim­iä rul­lat­tavi­in kääröi­hin, jot­ka sit­ten per­il­lä luovutet­ti­in hal­li­tusten väliselle kon­fer­enssille. Marssin jär­jestäjät lähet­tivät report­tere­i­ta Pari­i­sista myös Ival­oon ja he kulki­vat osan matkaa filmat­en tapah­tu­mia, jot­ka oli­vat hyvin yksilöl­lis­es­ti suun­nitel­tu­ja. Ival­os­sa tapah­tu­ma aloitet­ti­in poronkyy­dil­lä ja esimerkik­si Sodankylässä moot­torikel­ka­lla. Ams­ter­damin ja Köl­nin tapah­tu­mista ei itsel­läni ole havain­to­ja ja pyytäisin niitä, jot­ka olitte paikalla, anta­maan kir­jal­lista mate­ri­aalia lehteemme ja ark­istoomme.

Lisää kansainvälisyyttä

Ryh­mämme on käynyt ulko­mail­la tutus­tu­mas­sa Ruotsin ja Tan­skan työl­lisyyspoli­ti­ikkaan. 1990-luvul­la ENU – Euroop­palaisen Työt­tömien verkos­ton voima-aikoina edus­ta­jamme vieraili­vat usein Ran­skas­sa, Bel­gias­sa ja Sak­sas­sakin. Ensim­mäi­nen osal­lis­tu­mi­nen euroop­palaiseen työt­tömien verkos­to­toim­intaan oli jo lokaku­us­sa 1992, jol­loin TVY ry:n del­e­gaa­tio osal­lis­tui viisipäiväiseen kon­fer­enssi­in Por­tu­galin Setubalis­sa.

Sivu 10:

Tuol­loin jär­jestömme hyväksyt­ti­in koe­jäsenek­si ja seu­raav­ina vuosi­na edus­ta­jamme oli­vat mukana eri puo­lil­la Euroop­paa ENU:n kok­ouk­sis­sa. Suomen eli TVY ry:n edus­ta­ji­na ENU:n hallinnos­sa oli­vat ainakin Tert­tu Lehti­a­ho Nokial­ta, Eija-Hele­na Ket­tunen Joen­su­us­ta ja pitkään ENU:n pres­i­dent­tinä toimin­ut Kajaanin Työt­tömät ry:n moot­tori Karl-Gus­tav Kun­nas. Yhteistyöstä euroop­palaisen Työt­tömien Verkos­ton kanssa mainit­takoon: yht­enä vuon­na ENU:n verkos­ton edus­ta­jien mukana olo Ihmisoikeuspäivil­lä seu­rakun­taopis­tol­la Jär­ven­päässä ja Make­don­ian Työt­tömien vara­puheen­jo­hta­jan mukana olo Kokko­las­sa pide­tyssä jär­jestömme vuosikok­ouk­ses­sa.

EAPN

EAPN – Euroop­palaisen köy­hyy­den ja syr­jäy­tymisen vas­taisen verkos­ton kok­ouk­sis­sa TVY ry:n väki on ollut mukana läh­es koko toim­intansa ajan. Samoin Itämeren maid­en kon­fer­enssi on pidet­ty eri Itämeren mais­sa viimeis­ten vuosien aikana ja joskus niis­säkin yhteyk­sis­sä edus­ta­jamme ovat olleet mukana. EAPN on merkit­tävä jär­jestö, jon­ka kok­ouk­sis­sa väkemme on käynyt ja Euroopas­sa on edelleen EAPN-Fin. Euroopan verkos­to saa rahoituk­sen suo­raan komis­si­ol­ta. TVY ry on jäse­nenä Euroopan köy­hyy­den ja syr­jäy­tymisen vas­taises­sa verkos­tossa EAPN ja Suomen verkos­tossa TVY ry:llä on ollut kauan hal­li­tu­s­paik­ka. Tehtävää hoiti pitkään Mai­ja Pul­li. Nyt tehtävässä on Sipoon Työt­tömät ry:n toimin­nan­jo­hta­ja ja TVY ry:n hal­li­tuk­sen jäsen Mar­tin Wick­holm. Verkos­to on pitänyt kok­ouk­si­aan Bel­gias­sa, Ran­skas­sa, Sak­sas­sa, Islannis­sa ja Ruot­sis­sa eli hyvin eri puo­lil­la Euroop­paa. Suomen kannal­ta har­mit­tavaa on, ettei muis­sa pohjo­is­mais­sa ole vah­vaa EAPN:n verkos­toa.

Tietysti Euroop­palaisen marssin verkos­to on kuu­lunut myös TVY ry:n kuvioon, mut­ta jär­jestö on toimin­ut lähin­nä Ran­skas­sa. Se on (muual­lakin Kes­ki-Euroopas­sa kaduil­la vello­va) omas­ta mielestäni läh­es ammat­ti­mainen mie­lenosoi­tus­ryh­mä, jol­lainen toim­intat­a­pa mait­temme etäisyyk­sienkään takia ei kuu­lu mei­dän kuvioon. Ehkäpä onnek­semme. Kaiku­ja ryh­mästä on kyl­lä saatu, muis­tis­sa lähim­pänä Göte­bor­gin HVK, jos­sa pidä­tyk­siä oli paljon. Mei­dänkin poruk­ka taisi tuol­loin säikähtää ja saa­da mie­lenosoituk­sista tarpeek­seen. Sen jäl­keen ei kukaan ole ehdot­tanut, että lähdet­täisi­in mie­lenosoituk­seen HVK:n ajak­si jon­nekin. Ei edes Suomen HVK:t enää kiehdo.

HVK

Helsingis­sä EU-hal­li­tusten välisen kon­fer­enssin aikana jouluku­us­sa 1999 jär­jestet­ty mie­lenosoi­tus Eduskun­tat­alol­la sai aikaan varsi­naisen ihme­tyk­sen.

MTK suun­nit­teli samaan aikaan myös mie­lenosoi­tus­ta ja kun me olimme ehti­neet vara­ta Eduskun­tat­alon edus­tan mie­lenosoi­tus­ta varten, he pyy­sivät luvan saa­da saa­pua samaan mie­lenosoituk­seen yhtä aikaan jär­jestömme kanssa. Meitä oli ehkä 300–400 henkilöä ja Maat­alous­tuot­ta­jia use­ampi tuhat. Poli­isit oli­vat virit­täneet mel­lak­ka-aidat ison talon suo­jak­si rap­pu­jen eteen. Puhei­ta pidet­ti­in ja mie­lenosoi­tus­ta johti meil­lä, kuten Mur­rostorstainakin, Markku Kekäläi­nen. Poli­isi­au­to­ja oli luke­ma­ton määrä. Kaik­ki meni hyvin, mut­ta sen jäl­keen repe­si. Oli EU-huip­pukok­ous­päivä, Suomen ja EU:n liput liehui­v­at talo­jen lip­putan­gois­sa ja MTK:n lin­ja-autot oli park­keer­at­tuna Man­ner­heim­inti­etä pohjoiseen lähelle Sta­dio­nia. Maat­alous­tuot­ta­jat käve­liv­ät eduskun­tat­alol­ta Sta­dion­ille ja osa porukas­ta vahin­goit­ti liehu­via lip­pu­ja, osan repivät ihan alaskin. Sil­loin pitkästä aikaa tuli tunne, että mihin olimme kätemme iske­neet. Onnek­si poli­isit oli­vat seu­ran­neet tilan­net­ta ja emme joutuneet asi­as­ta vaikeuk­si­in.

Sivu 11:

Täyttymättömien työpaikkojen muistokivi

Vuo­den 2004 aikana saimme viimek­si laa­jaa medi­ahuomio­ta, kun mei­dän poruk­ka toi ison varsi­nais­suo­ma­laisen siir­tolohka­reen Helsinki­in. Idean toise­na isänä voidaan pitää Rai­sion pitkäaikaista toim­i­jaa Kari Han­kaa. Siir­tolohka­reessa on laat­ta työt­tömien sen het­kises­tä määrästä. Jokaises­ta eduskun­taryh­mästä oli paikalla edus­ta­jat ja mieleen on jäänyt humoristi­nen har­ras tun­nel­ma eduskun­tat­alon nurmel­la. Toteu­tu­mat­tomien toivei­den kivi on eduskun­tat­alon sisäpi­hal­la kansane­dus­ta­jien silmien alla. Ei uno­hdu ei. Kaikkien näi­den mie­lenosoi­tusten väli­in mah­tuu bud­jet­tiri­ihen aikaiset tem­pauk­set Sää­ty­talon edessä. Ne ovat olleet ihan poikkeusta luku­un otta­mat­ta HeTy ry:n jäseny­hdis­tyk­sen jär­jestämä. Poli­isit ovat aina olleet ystäväl­lisiä ja ymmärtäväisiä. Jut­telin yht­enä vuon­na järjestyspoli­isin kanssa senaat­in­to­ril­la ja tuol­loin medi­as­sa puhut­ti­in poli­isien työt­tömyy­destä. Nais­poli­isi sanoi: ”Jos en olisi nyt töis­sä niin tulisin tei­dän joukkonne”.

Suojelupoliisin tapaaminen

Toinen ker­ta, jol­loin olen joutunut vakavaan jut­telu­un suo­jelupoli­isin kanssa, oli vuon­na 1995 Lapis­sa. Lapin Työt­tömien yhdis­tyk­sil­lä oli tulos­sa aluekok­ous Rovaniemelle. Jostakin oli suo­jelupoli­isin korvi­in kan­tau­tunut tieto, että mei­dän väki suun­nit­telee mie­lenosoi­tus­ta Tornioon ja sen tehtävänä olisi rajan yli­tystien liiken­teen häir­in­tä. Muu­ta­maa päivää ennen aluekok­ous­ta min­ulle tuli puhelu koti­i­ni Ival­oon ja henkilö esit­täy­tyi suo­jelupoli­isin komis­saarik­si. Het­ken keskustel­tuamme hän esit­ti tapaamista ja ker­roin ole­vani aluekok­ous­päivänä Rovaniemel­lä. Sovimme tapaamista Rav­in­to­la Oppipo­jas­sa. Aluekok­ous alkoi aamupäivästä ja teimme kok­ouk­ses­sa sopimuk­sen, että tuek­seni tapaamiseen läh­tee Pel­lon Työt­tömät ry:n puheen­jo­hta­ja Anneli Kor­te­nie­mi. Komis­saari selvit­ti meille, että rajan yli­tystien liiken­teen häir­in­tä on kan­sain­vä­li­nen selkkaus ja kovin, kovin ran­gais­ta­va teko. Ja tietysti hän ohjeisti meitä asi­as­sa muu­toinkin. Palasimme Annelin kanssa aluekok­ouk­seen ja annoimme raportin tapaamis­es­ta. Taisimme marssia, mut­ta rajan yli autot ajoi­vat häiri­in­tymät­tä. Tornio­laiset oli­si­vat kyl­lä hom­maan ryhtyneet, mut­ta me emme suos­tuneet. Aika pian tämän jäl­keen Tornio erosi TVY ry:stä liian oikeis­to­laisen poli­ti­ikan vuok­si.

Osaava työtön 2009

Yri­tys siir­tyä uuteen aikaan tapah­tui. Eri­lainen ja myös hyvin näyt­tävä tapah­tu­ma jär­jestet­ti­in Helsingis­sä Mauno Koivis­ton auki­ol­la 28.–29.4.2009. Tapah­tu­maan osal­lis­tui yhdis­tyk­siä Varsi­nais-Suomes­ta, Kaakkois-Suomes­ta ja Pirkan­maal­ta. Tapah­tu­mas­sa oli esil­lä ja myytävänäkin taidet­ta, käsitöitä ja syötävää. Tapah­tu­maa oli tarkoi­tus jatkaa seu­raa­vana vuon­na, mut­ta emme yrit­täjien este­lyn vuok­si saa­neet aukio­ta enää käyt­töömme.

Kesäreissuja

Kuten san­o­taan matkailu avar­taa. Alkuaikoina TVY ry:kin jär­jesti ryh­mä­matko­ja Tallinnaan. Mut­ta toim­intamme laa­jen­e­m­i­nen aiheut­ti sen, että matka­toimis­to­työ on jätet­ty selkeästi vähem­mälle ja eihän se suo­raan kuu­lukaan toimis­tomme tehtävi­in. Samaan aikaan jäseny­hdis­tyk­set ovat jär­jestäneet omia matko­jaan omille jäse­nilleen ja jär­jestävät edelleen. Mut­ta siihen TVY ry:n toimis­ton panos­ta ei tarvi­ta. Parikin ker­taa porukkamme on ollut kesäryh­mä­matkalla Etelä-Virossa ja ker­ran Saaren­maal­la.
Työt­tömien verkos­tollemme on suun­nitel­lut syksyk­si käyn­tiä Hol­lan­ti­in sekä yöpy­istä laival­la Ihmis­ar­vo­foo­ru­min yhtey­dessä. Kun tun­tee oman his­to­ri­ansa, niin voi parem­min suun­nitel­la tule­vaa. Kesäpäiviä olemme viet­täneet useim­miten koti­maas­sa.

Kokosi lehdis­tä ja muis­tista Lea Kar­jalainen