Karenssisanomien kertomaa historiaa

Avainsanat: työ, historia, valtuuskunta, yhdistys, rukkasmarssi, 1979, tvy, hallitus, vuosikokous, edunvalvonta, mielenosoitus, hautajaiset, soppatykki, Eurooppa, Amsterdam, kansanivälinen, EAPN, suojelupoliisi, ryhmämatka

Karenssisanomat lehti 1/1991 [PDF] kertoo seuraavaa:

Valtakunnallinen työttömien valtuuskunta on toiminut 15 vuotta. Sen tavoitteena ovat lievittää ja poistaa kokonaan työttömyys Suomesta. Olemme järjestäneet useita erikoisia kampanjoita, mm. Rukkasmarssin eduskuntatalolle toukokuussa 1979, työttömien budjettiriihen senaatintorilla, työttömien nälkälakon Tampereella, Työtä kaikille -kampanjan SAK:n kanssa jne.

Tähän asti olemme kieltäytyneet rekisteröitymästä, koska tavoitteemme on saada työttömyys poistetuksi Suomesta ja rekisteröinnillä me tunnustamme työttömyyden pysyvyyden. Päätös tehtiin Tampereella 12.9.1991 pidetyssä valtuuskunnan kokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin valtuuskunnalle Heikki Haapala, varapuheenjohtajaksi Juhani Rantanen Hämeenlinnasta, sihteeriksi Ari Lehtonen Tampereelta ja Karenssisanomien vastaavaksi toimittajaksi Anna-Maija Perkkalainen Vähästäkyröstä.

Valtuuskunta järjesti koko maahan ulottuvan kampanjan, jota lähtivät vetämään Heikki Haapala ja Seppo Vainio Kangasalta. Vuoden 1991 ensimmäiset tapahtumat järjestettiin Oulussa (22.10.), Kokkolassa (23.10.), Vaasassa (24.10.), Tampereella (25.10.) ja Hämeenlinnassa (26.10.). Lehden mukaan ainakin Kiti Neuvonen esiintyi Tampereen tapahtumissa.

Sepon kertomana muistan, kuinka Heikki ja Seppo kulkivat paikkakunnalta toiselle ja aktivoivat ihmisiä. Kun katsoo heidän tapahtumien kulkua, niin niihin kaupunkeihin ja paikkakunnille perustettiin myös ensimmäiset työttömien yhdistykset.

Tuolloin ihmisiä kutsuttiin toritapahtumiin ”Ilman sinua ei asiat korjaannu” -julisteilla.

Rukkasmarssi 1979

Karenssisanomissa mainittuun Rukkasmarssiin osallistui ihmisiä pääkaupunkiseudun lisäksi ainakin Turusta. Netissä kerrotaan, että ihmiset työnsivät vuorotellen kottikärryillä käytettyjä rukkasia kohti Helsinkiä. Tapahtuman muisteluksia on löytänyt kovin, kovin vähän. Käsitykseni mukaan oikeaa tietoa on ainakin se, että tempauksella kertyi ison talon rappusille kolmekymmentä kottikärryllistä käytettyjä työmiesten kintaita.

Eräs valtuuskunnan toiminta-aikaan liittyvä tapahtuma on historian näkökulmalta erikoinen. Suomesta meni tuolloin ylimääräinen porukka Ruotsiin töihin pitkin 1960-lukua ja varsinkin vuosina 1969–1970. Silloin olivat suurimmat vaellusvuodet ainakin kotiseudultani Lapista. Sallan ja Posion kunnista lähes joka toinen työikäinen lähti töihin Ruotsiin ja vei perheen mennessään. Suomen tunnetuimpiin kuuluva ensimmäinen tai toinen suuri maaseudun tyhjentäminen tapahtui tuolloin. Peltoja pistettiin pakettiin koko maassa ja ihmisille maksettiin, kunhan vaan lupasivat, etteivät enää lypsäisi lehmiään. Teuraaksi vaan. (Ja taisipa olla jossakin välissä voivuorikin). Joskus 1970-luvun loppupuolella oli sitten paluumuuton vuoro. Paraniko Suomen työllisyystilanne tuolloin? Mitä maassa tapahtui, kun vaellusvirta kääntyi takaisin? Vain oliko kyseessä vain paluu elämään ilman työtä, köyhyyteen?

TV-toimittaja Jarmo Heikkinen kertoi tavatessamme, että hän on joskus nähnyt uutispätkän, missä työttömät olisivat olleet oikein joukolla Turussa vastassa kotiin palaavia työläisevakoita. Näistä tapahtumista olisi mielenkiintoista löytää vielä materiaalia, jos vain joku tietää.

Itsenäinen, rekisteröity TVY ry

TVY ry:n ensimmäinen vuosikokous omana työttömien etujärjestönä pidettiin 23.–24.5.1992 Tampereen Teiskossa. Vuosikokouksessa valittiin yksimielisesti uusi hallitus.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Heikki Haapala Helsingistä, varapuheenjohtajaksi Juhani Rantanen Hämeenlinnasta, Marita Roivas Espoosta, Terttu Lehtiaho Nokialta, Reijo Mäkinen Porista, Juha Viljanen Kotkasta, Pekka Nöjd Oulusta, Reino Määttänen Imatralta, Anna-Maija Perkkalainen Vähästäkyröstä, Uuno Kauhanen Siilinjärveltä ja Marjo Siitari Turusta. Sihteeriksi valittiin Erkki Moisio Tampereelta ja taloudenhoitajaksi Vilho Ahoranta Helsingistä. Toimistonhoitajaksi palkattiin Marita Roivas. Toimitilaksi saatiin ilmaiseksi huone Helsingin seurakuntayhtymältä. Tuolloin TVY ry sai myös omat puhelinnumerot. Lehtemme kertoo, että tuolloin 1992 järjestettiin iso mielenosoitus valtioneuvoston ikkunan alla senaatintorilla. Paikalla oli 40 000 ihmistä. Siinäkin mielenosoituksessa oli teemana ”Työtä kaikille”.

Edunvalvontaa vaikuttaen

TVY ry:n väki vieraili päättäjien luona ihan alkuajoista lähtien. Arkistoista löytyy vuodelta 1992 tieto, jonka mukaan delegaatiomme vieraili eduskunnassa 23.10.1992, missä viemisinä oli TVY ry:n vetoomus työllisyysmäärärahojen kohdentamisesta työllisyyslain mukaisesti. Vetoomuksessa oli vahva viesti myös velvoitetyöllistämisen säilyttämisen puolesta. SAK:n valtuusto käsitteli samaa asiaa 31.10.1992 ja SAK:n hallitus samassa kuussa. Porukan otti tuolloin vastaan kansanedustajien ryhmä, johon kuului Hannu Kemppainen (kesk.), Jukka Roos (sd.), Kari Häkämies (kok.), Eila Rimmi (vas.), Henrik Lax (ruots.), Eero Paloheimo (vih.), Heikki Riihijärvi (ps.) ja Tuulikki Ukkola (lib.).

Sivu 9:

Mielenosoituksista suurin on ollut Murrostorstai. Tapahtumasta järjestöllämme on YLE:n nauhoittamaa materiaalia sekä suullista tarinaa kerrottuna hyvin paljon. Siitä oli myös edellisessä lehdessämme silloisten toimijoiden kuvausta. Verrattuna vuoden 1992 mielenosoitukseen väitetään, että eduskuntatalon edessä olisi ollut 50 000 ihmistä. Osassa tuonaikaisissa lehtileikkeissä arvio väkimäärästä liikkuu 25 000 ja 50 000 välillä. Tarinoita junamatkoista ja bussimatkoista olisi varmaan paljon ja näitäkin tarinoita haluaisimme tallentaa historiamme kansioihin.

”Teilitorstai” oli 1990-luvun alussa Varsinais-Suomen puolella ollut vastaisku hallituksen leikkauspolitiikalle. Silloin meidän ihmisten mielestä syyllisiä olivat valtionvarainministeri Iiro Viinanen, pääministeri Esko Aho ja työministeri Ilkka Kanerva. Tietysti muitakin pienempiä mielenosoituksia oli useilla paikkakunnilla läpi Suomen. Teilitorstain kuvat kertovat ”nukkeministereistä”, jotka teilattiin Turun torilla. Muistini mukaan yksi mestauslavan rakentajista olisi ollut Kari Hanka.

Vuonna 1993 käynnistyi Työn puolesta -kampanja, jossa SAK toimi veturina. SAK:ssa projektin sihteerinä oli Simo Komulainen. Tapahtumia järjestettiin jälleen 2.4.1993 turuilla ja toreilla eli tapahtumakartan mukaan yli 20 paikkakunnalla. Tapahtumassa kerättiin ”Työn puolesta” nimiä luovutettavaksi hallitukselle. Katsoessani kuvia tuosta luovutustilaisuudesta, eturivissä on tuttuja nimiä: nykyinen työministeri Lauri Ihalainen ja tunnistan meidän järjestöväestä ainakin Seppo Vainion.

6 § hautajaiset

Murrostorstain jälkeen seuraava, kylläkin pienempi mielenosoitus järjestettiin Helsingissä vuonna 1995 oli ns. ”Perustuslain 6 § hautajaiset”. Vietimme sitä juhlavasti Espan puistossa.

Perustuslain 6 § kuului tuohon aikaan seuraavasti:

”Kansalaisen työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa. Valtiovallan asiana on tarvittaessa järjestää Suomen kansalaisille mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin määrätty.” (28.7.1972/592) Tuolloin poliisin mukaan paikalla oli 3 000 ihmistä. TVY ry halusi muistuttaa tapahtumalla siitä, että arkinen itsenäisyys kuului myös tuolloin työtä vailla oleville noin puolimiljoonaiselle kansalle. Tuolloin ohjelman juonsi Espan puistossa Heimo Holopainen alias Frank Pappa. Lisäksi esiintymässä olivat hanuristi Merja Ikkelä, laulaja-näyttelijä Anna Nielsen, laulaja Harri Saksala, trubaduuri Lassi Mettälä, laulukuoro Joutavat ja Bruunin jengi. Työttömien edustajat käyttivät puheenvuorojaan ja Helsingin Työttömät – Hety ry oli mukana soppatykin kanssa.

Mieleeni on jäänyt lähtö ja järjestäytyminen Tennispalatsilla, missä Hety ry tuolloin pyöritti toimintaansa. Marssimme ruoduissa ja jokaisella alueelle oli tehty kyltit, joiden jäljessä oma porukka kulki. Me lappilaiset kuljimme joukon kärjessä heti ruumisarkun takana. Puistoon oli pystytetty korkea lava, jollaista emme ole sen jälkeen tehneet. Muistan nuo päivät siitä, että meiltä Lapista tuli tilaisuuteen mukaan kaksi linja-autollista ihmisiä. Yövyimme stadionin retkeilymajoilla ja siellä yöpyi paljon muittenkin alueiden työttömiä. Ruumisarkku poltettiin juhlavasti, kuten polttohautajaisissa on tapana, mutta nyt paljaan taivaan alla.

Poliisit tietysti olivat vahvasti mukana tapahtumassa ja toisella puolen katua oli ylioppilaiden Itsenäisyyspäivän kulkue, joka kulki kohti Presidentinlinnaa. Yksityiskohtana muistan, että sen jälkeen kun meidän tuolloinen puheenjohtaja Mårten Grönholm oli lukenut lavalla tervehdyksensä mielenosoitukselle (jonka Hannu Oittinen oli kirjoittanut päivällä), hän lähti Kuhmon Työttömät ry:n ja TVY ry:n hallituksen jäsenen Matti Huotarin kanssa Itsenäisyyspäivän vastaanotolle presidentinlinnaan. Edustajamme läpäisivät jopa uutiskynnyksen ja heistä oli kuvia seuraavan päivän lehdissä.

Eurooppalainen yhteistyö yli rajojen

Yhdistysten väki osallistui EU:n huippukokouksen aikana järjestettyihin Eurooppalaisen Työttömien verkoston mielenosoituksiin Amsterdamissa 14.6.1998, Kölnissä 1999 ja Göteborgissa 2001.

Paras taisi olla Amsterdamin mielenosoitus, jossa oli muistini mukaan kolme linja-autolastillista suomalaisia. Kölniin meni porukkaa kahdella linja-autolla.

Amsterdamin mielenosoitukseen liittyi myös pitkä eurooppalainen marssi, jota kuljettiin läpi Suomen. Teemana tapahtumassa oli ”Eurooppalainen marssi työttömyyttä, turvattomuutta ja syrjäytymistä vastaan”. Marssin lähdöt oli pohjoisessa Kolarissa ja Ivalossa sekä kolmas linja Kuhmossa. Järjestäjäorganisaatio antoi pohjoisen reitille nimen ”Arctic Circle”. Lähtö tapahtui Kolarista ja Ivalosta 14.4.1997 ja muut reitit Saarijärveltä ja Kuhmosta 22.4. Marssin ajoitus oli suunniteltu siten, että viesti oli perillä suurissa kaupungeissa kuten Lahti, Kouvola, Tampere, ja Pori vappuna 1.5. ja päättyi Helsinkiin 10.5. eli päi-vänä, jolloin hallitus ja etujärjestöt sopivat työttömyysturvan leikkauksista.

Omalta osaltaan Euroopassa lähdettiin liikkeelle eri puolilta Eurooppaa, Tangerista, Ateenasta ja taisi olla yksi reitti idästäkin. Suomesta marssi jatkui Pohjois-Saksan kautta Hollantiin ja Amsterdamiin. Suomessa ja joka maassa reitin varrella kerättiin kaikkien kansalaisten nimiä rullattaviin kääröihin, jotka sitten perillä luovutettiin hallitusten väliselle konferenssille. Marssin järjestäjät lähettivät reporttereita Pariisista myös Ivaloon ja he kulkivat osan matkaa filmaten tapahtumia, jotka olivat hyvin yksilöllisesti suunniteltuja. Ivalossa tapahtuma aloitettiin poronkyydillä ja esimerkiksi Sodankylässä moottorikelkalla. Amsterdamin ja Kölnin tapahtumista ei itselläni ole havaintoja ja pyytäisin niitä, jotka olitte paikalla, antamaan kirjallista materiaalia lehteemme ja arkistoomme.

Lisää kansainvälisyyttä

Ryhmämme on käynyt ulkomailla tutustumassa Ruotsin ja Tanskan työllisyyspolitiikkaan. 1990-luvulla ENU – Eurooppalaisen Työttömien verkoston voima-aikoina edustajamme vierailivat usein Ranskassa, Belgiassa ja Saksassakin. Ensimmäinen osallistuminen eurooppalaiseen työttömien verkostotoimintaan oli jo lokakuussa 1992, jolloin TVY ry:n delegaatio osallistui viisipäiväiseen konferenssiin Portugalin Setubalissa.

Sivu 10:

Tuolloin järjestömme hyväksyttiin koejäseneksi ja seuraavina vuosina edustajamme olivat mukana eri puolilla Eurooppaa ENU:n kokouksissa. Suomen eli TVY ry:n edustajina ENU:n hallinnossa olivat ainakin Terttu Lehtiaho Nokialta, Eija-Helena Kettunen Joensuusta ja pitkään ENU:n presidenttinä toiminut Kajaanin Työttömät ry:n moottori Karl-Gustav Kunnas. Yhteistyöstä eurooppalaisen Työttömien Verkoston kanssa mainittakoon: yhtenä vuonna ENU:n verkoston edustajien mukana olo Ihmisoikeuspäivillä seurakuntaopistolla Järvenpäässä ja Makedonian Työttömien varapuheenjohtajan mukana olo Kokkolassa pidetyssä järjestömme vuosikokouksessa.

EAPN

EAPN – Eurooppalaisen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston kokouksissa TVY ry:n väki on ollut mukana lähes koko toimintansa ajan. Samoin Itämeren maiden konferenssi on pidetty eri Itämeren maissa viimeisten vuosien aikana ja joskus niissäkin yhteyksissä edustajamme ovat olleet mukana. EAPN on merkittävä järjestö, jonka kokouksissa väkemme on käynyt ja Euroopassa on edelleen EAPN-Fin. Euroopan verkosto saa rahoituksen suoraan komissiolta. TVY ry on jäsenenä Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa EAPN ja Suomen verkostossa TVY ry:llä on ollut kauan hallituspaikka. Tehtävää hoiti pitkään Maija Pulli. Nyt tehtävässä on Sipoon Työttömät ry:n toiminnanjohtaja ja TVY ry:n hallituksen jäsen Martin Wickholm. Verkosto on pitänyt kokouksiaan Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Islannissa ja Ruotsissa eli hyvin eri puolilla Eurooppaa. Suomen kannalta harmittavaa on, ettei muissa pohjoismaissa ole vahvaa EAPN:n verkostoa.

Tietysti Eurooppalaisen marssin verkosto on kuulunut myös TVY ry:n kuvioon, mutta järjestö on toiminut lähinnä Ranskassa. Se on (muuallakin Keski-Euroopassa kaduilla vellova) omasta mielestäni lähes ammattimainen mielenosoitusryhmä, jollainen toimintatapa maittemme etäisyyksienkään takia ei kuulu meidän kuvioon. Ehkäpä onneksemme. Kaikuja ryhmästä on kyllä saatu, muistissa lähimpänä Göteborgin HVK, jossa pidätyksiä oli paljon. Meidänkin porukka taisi tuolloin säikähtää ja saada mielenosoituksista tarpeekseen. Sen jälkeen ei kukaan ole ehdottanut, että lähdettäisiin mielenosoitukseen HVK:n ajaksi jonnekin. Ei edes Suomen HVK:t enää kiehdo.

HVK

Helsingissä EU-hallitusten välisen konferenssin aikana joulukuussa 1999 järjestetty mielenosoitus Eduskuntatalolla sai aikaan varsinaisen ihmetyksen.

MTK suunnitteli samaan aikaan myös mielenosoitusta ja kun me olimme ehtineet varata Eduskuntatalon edustan mielenosoitusta varten, he pyysivät luvan saada saapua samaan mielenosoitukseen yhtä aikaan järjestömme kanssa. Meitä oli ehkä 300–400 henkilöä ja Maataloustuottajia useampi tuhat. Poliisit olivat virittäneet mellakka-aidat ison talon suojaksi rappujen eteen. Puheita pidettiin ja mielenosoitusta johti meillä, kuten Murrostorstainakin, Markku Kekäläinen. Poliisiautoja oli lukematon määrä. Kaikki meni hyvin, mutta sen jälkeen repesi. Oli EU-huippukokouspäivä, Suomen ja EU:n liput liehuivat talojen lipputangoissa ja MTK:n linja-autot oli parkkeerattuna Mannerheimintietä pohjoiseen lähelle Stadionia. Maataloustuottajat kävelivät eduskuntatalolta Stadionille ja osa porukasta vahingoitti liehuvia lippuja, osan repivät ihan alaskin. Silloin pitkästä aikaa tuli tunne, että mihin olimme kätemme iskeneet. Onneksi poliisit olivat seuranneet tilannetta ja emme joutuneet asiasta vaikeuksiin.

Sivu 11:

Täyttymättömien työpaikkojen muistokivi

Vuoden 2004 aikana saimme viimeksi laajaa mediahuomiota, kun meidän porukka toi ison varsinaissuomalaisen siirtolohkareen Helsinkiin. Idean toisena isänä voidaan pitää Raision pitkäaikaista toimijaa Kari Hankaa. Siirtolohkareessa on laatta työttömien sen hetkisestä määrästä. Jokaisesta eduskuntaryhmästä oli paikalla edustajat ja mieleen on jäänyt humoristinen harras tunnelma eduskuntatalon nurmella. Toteutumattomien toiveiden kivi on eduskuntatalon sisäpihalla kansanedustajien silmien alla. Ei unohdu ei. Kaikkien näiden mielenosoitusten väliin mahtuu budjettiriihen aikaiset tempaukset Säätytalon edessä. Ne ovat olleet ihan poikkeusta lukuun ottamatta HeTy ry:n jäsenyhdistyksen järjestämä. Poliisit ovat aina olleet ystävällisiä ja ymmärtäväisiä. Juttelin yhtenä vuonna järjestyspoliisin kanssa senaatintorilla ja tuolloin mediassa puhuttiin poliisien työttömyydestä. Naispoliisi sanoi: ”Jos en olisi nyt töissä niin tulisin teidän joukkonne”.

Suojelupoliisin tapaaminen

Toinen kerta, jolloin olen joutunut vakavaan jutteluun suojelupoliisin kanssa, oli vuonna 1995 Lapissa. Lapin Työttömien yhdistyksillä oli tulossa aluekokous Rovaniemelle. Jostakin oli suojelupoliisin korviin kantautunut tieto, että meidän väki suunnittelee mielenosoitusta Tornioon ja sen tehtävänä olisi rajan ylitystien liikenteen häirintä. Muutamaa päivää ennen aluekokousta minulle tuli puhelu kotiini Ivaloon ja henkilö esittäytyi suojelupoliisin komissaariksi. Hetken keskusteltuamme hän esitti tapaamista ja kerroin olevani aluekokouspäivänä Rovaniemellä. Sovimme tapaamista Ravintola Oppipojassa. Aluekokous alkoi aamupäivästä ja teimme kokouksessa sopimuksen, että tuekseni tapaamiseen lähtee Pellon Työttömät ry:n puheenjohtaja Anneli Korteniemi. Komissaari selvitti meille, että rajan ylitystien liikenteen häirintä on kansainvälinen selkkaus ja kovin, kovin rangaistava teko. Ja tietysti hän ohjeisti meitä asiassa muutoinkin. Palasimme Annelin kanssa aluekokoukseen ja annoimme raportin tapaamisesta. Taisimme marssia, mutta rajan yli autot ajoivat häiriintymättä. Torniolaiset olisivat kyllä hommaan ryhtyneet, mutta me emme suostuneet. Aika pian tämän jälkeen Tornio erosi TVY ry:stä liian oikeistolaisen politiikan vuoksi.

Osaava työtön 2009

Yritys siirtyä uuteen aikaan tapahtui. Erilainen ja myös hyvin näyttävä tapahtuma järjestettiin Helsingissä Mauno Koiviston aukiolla 28.–29.4.2009. Tapahtumaan osallistui yhdistyksiä Varsinais-Suomesta, Kaakkois-Suomesta ja Pirkanmaalta. Tapahtumassa oli esillä ja myytävänäkin taidetta, käsitöitä ja syötävää. Tapahtumaa oli tarkoitus jatkaa seuraavana vuonna, mutta emme yrittäjien estelyn vuoksi saaneet aukiota enää käyttöömme.

Kesäreissuja

Kuten sanotaan matkailu avartaa. Alkuaikoina TVY ry:kin järjesti ryhmämatkoja Tallinnaan. Mutta toimintamme laajeneminen aiheutti sen, että matkatoimistotyö on jätetty selkeästi vähemmälle ja eihän se suoraan kuulukaan toimistomme tehtäviin. Samaan aikaan jäsenyhdistykset ovat järjestäneet omia matkojaan omille jäsenilleen ja järjestävät edelleen. Mutta siihen TVY ry:n toimiston panosta ei tarvita. Parikin kertaa porukkamme on ollut kesäryhmämatkalla Etelä-Virossa ja kerran Saarenmaalla.
Työttömien verkostollemme on suunnitellut syksyksi käyntiä Hollantiin sekä yöpyistä laivalla Ihmisarvofoorumin yhteydessä. Kun tuntee oman historiansa, niin voi paremmin suunnitella tulevaa. Kesäpäiviä olemme viettäneet useimmiten kotimaassa.

Kokosi lehdistä ja muistista Lea Karjalainen