Sinä, minä, hän…

Oulus­sa jyl­läsi työt­tömien hyökkäys­vaunu…

Avain­sanat: Val­takun­nalli­nen työt­tömien val­tu­uskun­ta, eläkeiän alen­t­a­mi­nen, viikot­taisen työa­jan lyhen­tämi­nen, Mor­rin komiteami­et­intö, työ­suhde­tur­va

On ere­hdys luul­la, että työt­tömät ovat vain irralli­nen mar­gin­aaliryh­mä, vain muu­ta­ma pros­ent­ti kansas­ta. Vuosit­tain tämä kur­ju­us riipaisee yli puol­ta miljoon­aa suo­ma­laista suo­raan – per­heen­jäsenet sit­ten päälle.

Työt­tömyys kos­ket­taa jokaista myös muutenkin. Vai eikö tun­nu siltä, että työ­nan­ta­ja tekee työ­mail­la, tehtais­sa, kont­tor­eis­sa mitä huvit­taa? Tun­tipalk­ka, urakkavauhti on tut­tua yhdelle jos toisellekin. Työ­nan­ta­ja voi toimia näin sik­si, että portin takana on tuli­joi­ta. Ehkä siihen on muitakin syitä, mut­ta tämä ainakin on tärkeä.

Tämä on Val­takun­nal­lisen työt­tömien val­tu­uskun­nan lehti. Me ker­romme tässä jotain siitä, miltä meistä työt­tömistä tun­tuu. Ker­romme sik­si, että se on tärkeää työt­tömille ja sik­si, että se on tärkeää työssäkäyville. Asi­amme on yhteinen, kat­seli­pa sitä miltä kul­mal­ta tahansa.

Jos vaa­timuk­semme, jot­ka esitämme helmiku­un alus­sa Helsin­gin toim­intavi­ikol­la, ovat oikei­ta, ne ovat oikei­ta sekä työt­tömän että työssäol­e­van kannal­ta.

Vaa­timuk­semme eläkeiän alen­tamis­es­ta tun­tunee järkevältä jokaises­ta. Vaa­timuk­semme viikot­taisen työa­jan lyhen­tämis­es­tä olisi kai kaikkien edun mukaista – tai sit­ten ei kenenkään.

Kun me sanomme ehdot­toman EI Mor­rin komitean suun­nitelmille romut­taa työ­suhde­tur­vaa, puhdis­taa kortis­to­ja, murska­ta ammat­tisuo­ja käsit­telemme asioi­ta, jot­ka ovat kaikille työn­tek­i­jöille yhteisiä. Sin­ulle, min­ulle, hänelle. Eilen, tänään huomen­na. Toiv­ot­tavasti ei enää yli­huomen­na, toiv­ot­tavasti olemme sil­loin jo saa­neet jotain muut­tumaan tässä Suomen maas­sa.

Kos­ka nämä asi­at ovat niin tärkeitä, kos­ka ne koske­vat meitä kaikkia, koko kansakun­tamme tule­vai-suut­ta, me työt­tömät emme enää ymmär­rä, mitä tekee ammat­tiy­hdis­tys­li­ike: ainakin jäsen­määrältään mah­ta­va ammat­tiy­hdis­tys­li­ike, jon­ka kaiken ymmär­ryk­sen mukaan pysty­isi aja­maan läpi, mikä asia tahansa, jos se niin tah­too.

Toim­intavi­ikol­la SAK:n edus­ta­jat tar­jo­si­vat meille yhteistä toimikun­taa. Me vas­taamme kut­su­un kyl­lä, mut­ta muis­tu­tamme, että pul­lak­er­ho­ja on jo nähty riit­tämi­in.

Neljä suur­ta keskusjär­jestöä on päät­tänyt kut­sua Helsinki­in yhteiseen kok­ouk­seen 50 työtön­tä eri puo­lil­ta Suomea. Uskomme, että työt­tömät vas­taa­vat kut­su­un myön­tävästi. Uskomme kuitenkin, myös etteivät työt­tömät tule paikalle hat­tu kouras­sa mieli täyn­nä kiitol­lisu­ut­ta. Heil­lä on karua ker­rot­tavaa.
Viime vuo­den lokaku­us­sa nälkälakkoilti­in Tam­pereel­la. Mar­rasku­us­sa työt­tömät tem­paisi­vat Oulus­sa. Tuli Helsin­gin toim­intavi­ikko, tuli kou­volalainen Han­nu Havo, joka hanges­sa makaa­mal­la han­k­ki työ­paikkansa takaisin. Työt­tömien toim­inta on nousus­sa, eikä sitä ole enää mah­dol­lista par­la­men­taris­mi­in tukah­dut­taa.

Val­takun­nalli­nen
työt­tömien val­tu­uskun­nan puheen­jo­hta­ja
Toi­vo Koivis­to