Työttömän terveys

Avainsanat: työ, työtön, terveys, henkinen, taloudellinen, paine, stressi, pahoinvointi, vaiva, kipu, Kotka

Lääketieteellinen kokemus ja tutkimus vahvistavat sen valitettavan tosiasian, etlä työttömän ihmisen terveys on erityisessä vaarassa.

Jokapäiväisen elämän henkiset ja taloudelliset paineet ovat työttömän ihmisen alituisina vieraina. Ihminen reagoi sairastamalla paineisiin, jotka kohdistuvat niin hänen henkilöönsä kuin taloudelliseen asemaansa. Tyypillisesti työtön ihminen sairastuu nk. psykosomaattisiin sairauksiin. Nämä psyykkeen pahoinvoinnin tuloksena syntyvät fyysiset vaivat eivät luonnollisestikaan koske ainoastaan työttömiä. Kuitenkin heidän elämänsä, jossa henkiset ja taloudelliset paineet ovat jokapäiväisiä, on usein täynnä vatsavaivoja, selkävaivoja ja jännitysniskakipuja.

Tavanomaisimpia vatsavaivoja ovat vatsakatan (gastritis), pohjukaissuolen tulehdus (duodenitis) ja pohjukaissuolen haavauma (ulcus duodeni). Samoin paksusuolen toiminnalliset vaivat (colon irretabile) ovat varsin yleisiä.

Kaikkiin edellä mainittuihin liittyy henkinen paine, stressi. Samoin lihasperäiset kaularangan, takaraivon ja alaselän kivut ovat usein yhteydessä henkiseen paineeseen. Kuten kaikki tiedämme, juuri työttömällä ihmisellä näitä paineita on riittämiin.

Oman lukunsa muodostavat pitkäaikaistyöttömät, joiden terveyttä uhkaavat muita enemmän mielenterveyshäiriöt ja jatkuvasti mukana vaaniva alkoholismin ongelma. Pitkäaikaistyöttöminä onkin edelleen koko joukko suomalaisia, joiden työkyky vuosien mittaan on täydellisesti menetetty. He eivät kuulu työttömyyskortistoon, vaan heidät tulisi todeta työkyvyttömiksi ja ohjata työkyvyttömyyseläkkeelle. Valitettavasti nämä tuhannet pitkäaikaistyöttömät usein joutuvat virastojen väilisen pallopelin pelivälineiksi.

Työttömän terveys on tavallista uhattuvampi myös heidän taloudellisen asemansa vuoksi. Jatkuva huoli toimeentulosta pohjautuu toki realiteettiin tosiasioihin: rahaa ei yksinkertaisesti ole. Ei myöskään riittävään terveydenhoitoon. Jopa terveellinen, monipuolinen ruokavalio voi olla teoriaa. Hiilihydraatit ja yksipuolinen ravinto ovat terveellistä ja vaihtelevaa ”edullisempaa”.

Työttömän terveys on siis todellisessa vaarassa – etenkin pitkäaikaistyöttömän. Mitä sitten yhteiskunta on tehnyt tilanteen korjaamiseksi? Ei mitään!

Varsin vähäisillä tukitoimilla tilannetta voitaisiin oleellisesti auttaa. Terveyskeskukset tarvitsevat työttömien ongelmiin perehtyneen terveydenhoitajan. Näin tapaaminen ja ajanvaraus terveydenhoitajan vastaanotolle järjestyisi nopeasti. Suuremmissa terveyskeskuksissa tulisi olla lisäksi nimenomaan työttömien terveydenhoitoon paneutunut lääkäri. Järjestelmä takaisi joustavan lääkäriinpääsyn.

Ajankohtaisena ongelmana on terveyskeskusten kriisi: monilla maamme paikkakunnilla ylimalkaan terveyskeskusten toiminta ei ole onnistunut. Kuitenkin kehitetty omalääkärijärjestelmä ja palvelujen alueellistaminen tarjoavat ulospääsyn terveyskeskuksille niiden kriisistä ja mahdollistavat samalla myös työttömien erikoistarpeiden huomioonottamisen.

Kotkassa 17. elokuuta 1989

Pentti Tiusanen
erikoislääkäri
Kymenlaakson Terveysrintama, Kotka