Työllisyys kevenee
Vaatimukset työstä ja kunnon työttömyysturvasta olivat vahvasti esillä palkansaajien suurmielenosoituksessa Senaatintorilla. Suurkirkon portailla olleet Valtakunnallisen työttömien valtuuskunnan kolme banderollia saivat osakseen paljon myönteistä huomiota. Kuva: Veikko Koivusalo
Avainsanat: työ, elvytys, suurtyöttömyys, Sixten Korkman, Urpo Leppänen, työllisyyslaki, perustuslaki, pykälä kuusi
Työttömyyttä ei pidä lievittää elvytystoimilla kuten rakennustuotannolla, vaan on ylläpidettävä suurtyöttömyyden uhkaa ja pidettävä. Korkman saaden osakseen voimakkaita vastalauseita. Häntä vaadittiin jopa vastuuseen perustuslain rikkomisesta.
Korkmanin puheet avatkin ennenkuulumattoman röyhkeitä korkeassa asemassa olevalta virkamieheltä. Asian tekee paljon vakavammaksi se, että hän ei esittänyt mitään yksityisiä mielipiteitä, vaan lausui julki Ahon-Viinasen hallituksen virallisen linjan. Hallituksen budjettiesitys ja siihen liittyvät ”säästölait” tähtäävät juuri samaan kuin mitä Korkman esitti. Tarkoituksena on luoda maahan ilmapiiri, jossa kaikki palkansaajat joutuvat pelkäämään suurtyöttömyyttä ja kehnoa työttömyysturvaa. Tällaisissa oloissa voitaisiin runnoa STK:n ja hallituksen vaatimukset läpi.
Nimitämme hallituksen työllisyyspoliittista linjaa ”Työllisyys kevenee” ohjelmaksi. Seuraavassa tiivistelmä hallituksen ajamista toimenpiteistä. (jatkuu sivulla 6)
Sivu 6:
Hallituksen toimenpiteet työttömyyden lisäämiseksi
- Työllisyyslain kaikkia velvoitteita ei toteuteta. Näin säästetään 22.000 työpaikkaa.
- Leikataan julkisen sektorin palveluja ja investoointeja sekä muita työllistäviä määrärahoja. Lisää työttömiä muuta” mia kymmeniä tuhansia.
- Valtion ja kuntien työntekijät pannaan väkisin kahdeksi viikoksi työttömiksi. Jos saadaan 700.000 ihmistä pois kahdeksi viikoksi vastaa se 30.000 vuodeksi työttömäksi pantua.
- Alentamalla palkkoja ja sosiaaliturvaa vähennetään tavaroiden ja palvelujen kysyntää. Näin niitä ei myöskään tarvitse tuottaa niin paljon ja voidaan keventää työllisyyttä tuntuvasti.
- Jos edelliset toimet eivät riitä, vedotaan siihen, että niiden johdosta ovat valtion ja kuntien verotulot tuntuvasti vähenneet. Tarvitaan siis uusia säästötoimia. Näin saadaan käyttöön automaatti. jolla työttömyyttä voidaan keventää niin paljon, kuin tarve vaatii.
Hallituksen toimenpiteet työttömien toimeentulon alentamiseksi
- Työttömien peruspäivärahaan ei tehtä edes indeksitarkistusta. Kun elinkustannukset nousevat. heikkenee toimeentulo.
- Ansiosidonnaista päivärahaa alennetaan viisi prosenttia palkan ja perusosan erotuksesta.
- 55 vuotta täyttäneet työttömät pudotetaan muiden tavoin ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle, jos heille kertyy 500 työttömyyspäivää neljän vuoden aikana.
- Ansiosidonnaisen päivärahan maksuosuudesta siirretään 10 prosenttia valtiolta työntekijöille.
Valtakunnallinen työttömien valtuuskunta vastustaa voimakkasti hallituksen esityksiä ja on laatinut oman vaihtoehtonsa.
TYÖTÄ! – ei ihmisten pompottelua
Ylläoleyan ohjelman lisäksi päätettiin Työttömien valtuuskunnan Tampereella pidetyssä kokouksessa seuraavat kannanotot:
Ahon-Viinasen hallitus pahentaa toimillaan suurtyöttömyyttä:
Valtakunnallinen työttömien valtuuskunta vaatii perusteellsita muutosta harjoitettuun politiikkaan ja esittää seuraavia toimia työllisyyden parantamiseksi:
- Työllisyyslaki toteutetaan täysimääräisesti
- 22 000 velvoitetyöpaikkaa lisää, kustannukset 2, 1 mrd mk
- Arava-asuntojen tuotanto nostetaan 321 000 asuntoon
- 7000 vuokra-asuntoa lisää, kustannukset 2,1 mrd mk
- Ei valtion ja kuntien pakkolomia poistetaan 1,4 mrd mk:n ”säästö”
- Lisää määrärahoja työllistämiseen 2,0 mrd mk seuraaville budjetin momenteille:
- 34.61 valtionapu työttömyyden lievittämiseen; käytetään mm. harkinnanvaraisesti elinkeinoelämän häiriötilanteissa – ei yleistukea kaikille firmoille, vaan suunnattua tukea laman vuoksi tilapäisiin vaikeuksiin joutuneille elinkelpoisille yrityksille
- 34.62 työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin; käytetään julkiseen rakennustoimintaan (koulut, sairaalat, terveyskeskukset, vanhusten palvelutalot, ympäristönsuojelu, energiahuolto)
- 34.77 sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi; käytetään katujen ja teiden kunnostukseen ja ylläpitoon, metsänhoitotöihin, uusiutuvien energiavarojen hyödyntämiseen ja ympäristönsuojeluun (luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden opastus ja hoito, jätehuolto ja kierrätys, luomuviljely jne)
- Torjutaan pienituloisten toimeentulon heikennykset
- esimerkiksi työttömyysturvan parantamiseen varat riittävät, kun työttömyyttä alennetaan (säästyy työttömyysturvamenoja ja lisääntyvät verotulot)
Rahoitus hyvätuloisiita
Emme hyväksy periaatetta ”kaikkien pitää nyt uhrautua”. Nyt on aika uhrautua hyväosaisten, jotka viimeisten vuosien aikana ovat saaneet valtavia lisätuloja korkeina palkankorotuksina, omaisuustuloina ja verohelpotusten muodossa. On leikattava yksityisen ja julkisen sektorin korkeita palkkoja ja eläkkeitä sekä omaisuustuloja.
Esitämme työllistämistoimiin seuraavat rahoituslähteet:
- Suurtuloisten verohelpotusten peruuttaminen valtionveron progressiota kiristämällä
- lisää verotuloja 2 mrd mk
- Lähdeveron korottaminen suurille korkotuloille 30 prosenttiin
- lisää verotuloja 1,8 mrd mk
- Vero pääomien maastaviennille
- 30 prosenttia, tuloja 1,8 mrdmk
- Ylellisyysvero kerskakulutushyödykkeille, mm. kalliit autot, turkikset, korut, juppiveneet ja asunnot
- tuloja 500 mmk
- Mainosvero
- 10 prosenttia, tuloja 500 mmk
- Armeijan määrärahojen karsiminen
- vähennystä 1 mrd mk
Lisäksi esitämme peruskoron alentamista kahdella prosenttiyksiköllä. Se helpottaa yritysten pääomakuluja ja parantaa kannattavuutta. korkokannan alentaminen lisää investointeja ja parantaa työllisyyttä. Se vähentää asumiskustannuksia alentamalla peruskorkoon sidottujen lainojen korkoa ja vuokria.
Ahon-Viinasen hallitus vie silakatkin
Hallitus uhkaa budjettiesityksellään huonontaa työttömyysturvaa:
- peruspäivärahaan ei aiota tehdä edes indeksikorotusta
- ansiosidonnaista päivärahaa suunnnitellaan alennettavaksi viisi prosenttia palkan ja perusosan erotuksesta
- ansioon perustuvan päivärahan maksamisen enimmäismäärä 55 vuotta täyttäneille alennetaan 750 päivästä 500 päivään
- hallitus aikoo antaa lakiesityksen, jolla ansiosidonnaisen päivärahan maksuosuudesta siirretään 10 prosenttia valtiolta työntekijöille
- Valtakunnallinen työttömien valtuuskunta ei hyväksy näitä työttömyysturvan heikennyksiä. Sen sijaan esitämme peruspäivärahan nostamista 12 markalla. Peruspäiväraha on maksettava kaikille työttömille työnhakijoille koko työ1tömyysajalta (ei karensseja).
- Esittämiimme työllistämistoimet vähentävät työttömyyttä siinä määrin. että työttömyysturvaa voidan parantaa ilman lisärahoitusta valtion budjettiin.
Työllisyyslaki toteutettava täysimääräisesti
Valtion ensi vuoden budjetissa esitetään vähenneltäväksi 22 000 velvoitetyöpaikkaa heikentämällä työllisyyslakia ja sen soveltamista. Tarkoituksena on mm. poistaa toistuvaistyöttömiä koskeva lakisääteinen työllistämisvclvoite.
Valtakunnallinen työttömien valtuuskunta vastustaa jyrkästi suurtyöltömyyttä pahentavia lakimuutoksia.
Olimme aktiivisesti vaikuttamassa vuonna 1987 säädettyyn työllisyyslakiin, jonka keskeisiä tarkoituksia on katkaista pitkäaikaistyöttömyys. Tämä on tärkeätä varsinkin nykyisenä suurtyöttömyyden aikana. jolloin hyvin monet ihmiset voivat menettää kaiken toivonsa työpaikan saannista.
Työllisyyslaki osoitti alusta alkaen, että sillä on suuri merkitys pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden alentamisessa sekä alueellisten työttömyyserojen tasaamisessa.
Työtä Suomessa riittää kaikille. jokainen ei voi ryhtyä yrittäjäksi, vaan yhteiskunnan on huolehdittava töiden uudelleen järjestelyllä kaikkien kansalisten työllistämisestä.
Valtakunnallinen työttömien valtuuskunta
Sivu 7:
Työtä kaikille – perustuslain rikkojat vastuuseen
Suomen perustuslain 6. pykälässä sanotaan: ”Kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa” ja määrätään yksiselitteisesti, että ”Valtiovallan asiana on tarvittaessa järjestää Suomen kansalaisille mahdollisuus tehdä työtä”. Oikeus työhön pitäisi olla siis perustuslailla turvattu. Paheneva suurtyöttömyys osoittaa, ettei Suomessa noudateta perustuslakia.
Valtakunnallinen työttömien valtuuskunta järjesti vuonna 1985 laajan adressi-kampanajan tunnuksella ”Työtä kaikille – perustuslain rikkojat vastuuseen”. Silloin valmisteltiin uutta työllisyyslakia ja halusimme, että uuden lain perustaksi otetaan mainittu perustuslain säädös. Aikaisemmasssa työllisyyslaissa ei tätä kansalaisten perusoikeutta oltu huomioitu.
Kävimme myös lähetystöinä esittämässä vaatimuksemme eduskunnalle, hallitukselle ja silloiselle työvoimaministeri Urpo Leppäselle. Mielestämme toiminnallamme olisi myönteistä vaikutusta uuden lain sisältöön.
Silloinen eduskunta sääti viimeisten tekojensa joukossa uuden työllisyyslain kevättälvella
Laki astui voimaan 1.1.1988.
Työllisyyslaki pyrittiin muotoilemaan sellaiseksi, että sen avulla voidaan käytännössä toteuttaa perustuslain velvoitetta. Laki määrää yhteiskunnan – viime kädessä kunnat – järjestämään työtä vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleille, nuorille kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen sekä toistuvaistyöttömille, joille kahden vuoden aikana kertyy yhteensä vuosi työttömyyttä. Lisäksi siinä säädetään alueellisten työttömyyserojen tasoittamisesta.
Kysymys on ihmisoikeuksista
Työllisyyslaissa on toki monia puutteita. Vuoden työttömyys on liian pitkä, puolen vuoden työpaikka taas liian lyhytaikainen. Alueellisten työttömyyserojen tasoittamista on vesitetty.
Kuitenkin työllisyyslailla on ollut paljon myönteisiä vaikutuksia. Se on tärkeä varsinkin ikääntyville työttömille, jotka saattavat menettää loppuiäkseen mahdollisuuden työelämään. Turva siitä, että edes vuoden kuluttu.a saa työtä, on monille erittäin tärkeä.
Kysymys on perustavaa laatua olevasta ihmisoikeudesta. Kaikki eivät voi ryhtyä yrittäjiksi, sen todistaa nykyinen konkurssivyörykin. Eikä asiaa voi jättää myöskään ”vapaiden työmarkkinoiden” ratkaistavaksi. Siellä kun ei kaikille ole töitä.
Oulun työttömät järjestivät muutama vuosi sitten tempauksen vetämällä ”työttömien hyökkäysvaunua” viikon ajan pitkin kaupunkia. Sen tunnuksena oli ”Työtä on – rahaa on – antakaa ihmisten tehdä TYÖTÄ”. Tämä pitää edelleen paikkansa. Keinoja on paljon, niiden joukossa töiden uudelleen järjestärnninen niin, että sitä riittää kaikille.
Hallitus rikkoo perustuslakia
Suurtyöttömyys todistaa, että Suomen valtiovalta rikkoo perustuslain 6. pykälän säädöstä. Se ei järjestä kansalaisille mahdollisuutta tehdä työtä.
Pääsyyllinen on Ahon-Viinasen hallitus ja sitä avustava korkea virkamieskunta. Hallituksen lyhyeltä toimikaudella on jo runsaasti raskauttavia todisteita.
- Ylijohtaja Sixten Korkman kertoi suurta suuttumusta herättäneessä puheessaan avoimesti, että suurtyöttömyyden ylläpitäminen on todella tarkoituksellista.
- Hallituksen budjettiesitys ja siihen liittyvät säästölait ovat täsmälleen Korkmanin linjan mukaisia käytännön tekoja.
- Ministeri Kanerva on suhtautunut ylimielisen pilkallisesti työllisyyslain velvoitteisiin mm. antaessaan hallituksen virallisen vastauksen välikysymykseen.
- Hallitus ajaa työllisyyslain heikentämistä niin, että ryhdyttäisiin purkamaan lakiin sisältyviä valtiovallan velvoitteita kansalaisten työllistämisessä.
”Monet ihmiset pelkäävät yksinäisyyttä, koska aavistavat joutuvansa huonoon seuraan.”
Erkki Melartin
Ay-liike varmin este etujen murentamiselle
Työnantajat ja maamme porvarihallituksen edustajat ovat useaan otteeseen kesän ja syksyn aikana antaneet ammattiyhdistysliikkeen vastaisia lausuntoja. Erityisesti siinä on ”kunnostautunut” valtionvarainministeri liro Viinanen.
Yrittäjien lounastilaisuudessa Lahdessa pitämässään puheessa kehotti ministeri Viinanen kuulijoitaan kertomaan työntelrijöilleen, ettii ay-liikkeeseen kuuluminen ei ole välttämätöntä.
”– Työttömyyskassaan voi kuulua ilman jäsenyyttä ay-liikkeessä, paljon halvemmalla” – oli viesti, jonka Viinanen kehotti yrittäjiä viemään työntekijöilleen.
Viinasen lausunto herätti voimakkaita vastareaktioita ammattiyhdistysliikkeen riveissä, eikä suotta. Vtiriasen sanoman ainut tavoite on työläisten keskinäisen solidaarisuuden heikentäminen ja maamme perinteisesti vahvan ammattiyhdistysliikkeen nujertaminen. Viinanen hallituskumppaneineen on ottanut esimerklriä Englannin entiseltä pääministeriltä, rautarouva Thateherilta tässäkin kysymyksessä. Hallitus on tuomassa eduskuntaan monia työväestön asemaa heikentäviä lakeja.
Ay-liikkeen vastaisilla lausunnoilla valmistellaan maaperää uusille, entistä laajemmille
työväestön ja ay-liikkeen vastaisille toimenpiteille.
On tärkeätä muistaa, että työttömyyskassat eivät ole etujärjestö, mutta ammattiliitot ovat.
Ammattiyhdistysliike on ratkaisevasti myötävaikuttaneet työväestön nykyisen sosiaali- ja oikeusturvan toteuttamiseen. Ammattiliittojen avulla on työväestön palkkoja nostettu ja taloudellista asemaa parannettu. Ammattiyhdistysliike on ollut myötävaikuttamassa siihen, että meillä työtätekevillä ihmisillä tänä päivänä on hieman enemmän oikeuksia ja mahdollisuuksia kuin vuosisadan alkupuoliskolla. Ammattiyhdistysliike on siis paljon enemmän kuin vain työttömyyskassat.
Kaiken edellä mainitun lisäksi ammattiyhdistysliike antaa jäsenilleen myös neuvottelu- ja oikeusapua, jos syntyy kahnauksia työnantajan kanssa. Olisi äärettömän epäsolidarista ja itsekästä kuulua vain työttömyyskassaan eikä lainkaan ammattiliittoon.
Työläinen, joka ei kuulu ammattiliittoon, antaa toisten maksaa puolestaan, elää osittain toisten kustannuksella. Ammattiyhdistysliike on myös nyt laman aikana varmin este sekä työttömien että työssäkäyvien etujen merkitsemiselle.
Siksi jokaisen työläisen olisi kuuluttava ammattiliittoon. Yksinäinen on heikko – yhdessä olemme voima, joka voi muuttaa kehityksen suuntaa.
A-M Perkkalainen [Anna-Maija Perkkalainen]
”Todella köyhä ei ole se, joka omistaa vähän, vaan se, joka toivoo itselleen liian paljon.”
Ukrainalainen sananlasku