Työllisyys kevenee

Vaa­timuk­set työstä ja kun­non työt­tömyys­tur­vas­ta oli­vat vah­vasti esil­lä palka­nsaa­jien suur­mie­lenosoituk­ses­sa Senaat­in­to­ril­la. Suurkirkon por­tail­la olleet Val­takun­nal­lisen työt­tömien val­tu­uskun­nan kolme ban­derol­lia sai­vat osak­seen paljon myön­teistä huomio­ta. Kuva: Veikko Koivusa­lo

Avain­sanat: työ, elvy­tys, suur­työt­tömyys, Six­ten Kork­man, Urpo Lep­pä­nen, työl­lisyys­la­ki, perus­tus­la­ki, pykälä kuusi

Työt­tömyyt­tä ei pidä lievit­tää elvy­tys­toimil­la kuten raken­nus­tuotan­nol­la, vaan on ylläpi­det­tävä suur­työt­tömyy­den uhkaa ja pidet­tävä. Kork­man saaden osak­seen voimakkai­ta vasta­lau­sei­ta. Hän­tä vaa­dit­ti­in jopa vas­tu­useen perus­tus­lain rikkomis­es­ta.

Kork­manin puheet avatkin ennenku­u­lumat­toman röyhkeitä korke­as­sa ase­mas­sa ole­val­ta virkamieheltä. Asian tekee paljon vakavam­mak­si se, että hän ei esit­tänyt mitään yksi­ty­isiä mielip­iteitä, vaan lausui jul­ki Ahon-Viinasen hal­li­tuk­sen viral­lisen lin­jan. Hal­li­tuk­sen bud­jet­tiesi­tys ja siihen liit­tyvät “säästölait” tähtäävät juuri samaan kuin mitä Kork­man esit­ti. Tarkoituk­se­na on luo­da maa­han ilmapi­iri, jos­sa kaik­ki palka­nsaa­jat joutu­vat pelkäämään suur­työt­tömyyt­tä ja kehnoa työt­tömyys­tur­vaa. Täl­lai­sis­sa olois­sa voitaisi­in run­noa STK:n ja hal­li­tuk­sen vaa­timuk­set läpi.

Nim­itämme hal­li­tuk­sen työl­lisyyspoli­it­tista lin­jaa “Työl­lisyys keve­nee” ohjel­mak­si. Seu­raavas­sa tiivis­telmä hal­li­tuk­sen ajamista toimen­piteistä. (jatkuu sivul­la 6)

Sivu 6:

Hallituksen toimenpiteet työttömyyden lisäämiseksi

1. Työl­lisyys­lain kaikkia velvoit­tei­ta ei toteuteta. Näin säästetään 22.000 työ­paikkaa.
2. Leikataan julkisen sek­torin palvelu­ja ja investooin­te­ja sekä mui­ta työl­listäviä määrära­ho­ja. Lisää työt­tömiä muu­ta” mia kym­meniä tuhan­sia.
3. Val­tion ja kun­tien työn­tek­i­jät pan­naan väk­isin kahdek­si viikok­si työt­tömik­si. Jos saadaan 700.000 ihmistä pois kahdek­si viikok­si vas­taa se 30.000 vuodek­si työt­tömäk­si pan­tua.
4. Alen­ta­mal­la palkko­ja ja sosi­aal­i­tur­vaa vähen­netään tavaroiden ja palvelu­jen kysyn­tää. Näin niitä ei myöskään tarvitse tuot­taa niin paljon ja voidaan keven­tää työl­lisyyt­tä tun­tu­vasti.
5. Jos edel­liset toimet eivät riitä, vedo­taan siihen, että niiden joh­dos­ta ovat val­tion ja kun­tien vero­tu­lot tun­tu­vasti vähen­neet. Tarvi­taan siis uusia säästö­toimia. Näin saadaan käyt­töön automaat­ti. jol­la työt­tömyyt­tä voidaan keven­tää niin paljon, kuin tarve vaatii.

Hallituksen toimenpiteet työttömien toimeentulon alentamiseksi

1. Työt­tömien perus­päivära­haan ei tehtä edes indek­si­tark­istus­ta. Kun elinkus­tan­nuk­set nou­se­vat. heikke­nee toimeen­tu­lo.
2. Ansiosi­don­naista päivära­haa alen­netaan viisi pros­ent­tia palkan ja peru­sosan ero­tuk­ses­ta.
3. 55 vuot­ta täyt­täneet työt­tömät pudote­taan muiden tavoin ansiosi­don­naiselta perus­päivära­halle, jos heille ker­tyy 500 työt­tömyyspäivää neljän vuo­den aikana.
4. Ansiosi­don­naisen päivära­han mak­su­o­su­ud­es­ta siir­retään 10 pros­ent­tia val­ti­ol­ta työn­tek­i­jöille.

Val­takun­nalli­nen työt­tömien val­tu­uskun­ta vas­tus­taa voimakkasti hal­li­tuk­sen esi­tyk­siä ja on laat­in­ut oman vai­h­toe­hton­sa.

TYÖTÄ! – ei ihmis­ten pom­pot­telua

Ylläo­leyan ohjel­man lisäk­si päätet­ti­in Työt­tömien val­tu­uskun­nan Tam­pereel­la pide­tyssä kok­ouk­ses­sa seu­raa­vat kan­nan­otot:

Ahon-Viinasen hal­li­tus pahen­taa toimil­laan suur­työt­tömyyt­tä:

Val­takun­nalli­nen työt­tömien val­tu­uskun­ta vaatii perus­teell­si­ta muu­tos­ta har­joitet­tuun poli­ti­ikkaan ja esit­tää seu­raavia toimia työl­lisyy­den paran­tamisek­si:

• Työl­lisyys­la­ki toteutetaan täysimääräis­es­ti
  • 22 000 velvoite­työ­paikkaa lisää, kus­tan­nuk­set 2, 1 mrd mk
• Ara­va-asun­to­jen tuotan­to nos­te­taan 321 000 asun­toon
  • 7000 vuokra-asun­toa lisää, kus­tan­nuk­set 2,1 mrd mk
• Ei val­tion ja kun­tien pakkolo­mia pois­te­taan 1,4 mrd mk:n “säästö”
• Lisää määrära­ho­ja työl­listämiseen 2,0 mrd mk seu­raav­ille bud­jetin momenteille:
  • 34.61 val­tion­a­pu työt­tömyy­den lievit­tämiseen; käytetään mm. harkin­nan­varais­es­ti elinkei­noelämän häir­iöti­lanteis­sa – ei yleis­tukea kaikille fir­moille, vaan suun­nat­tua tukea laman vuok­si tilapäisi­in vaikeuk­si­in joutuneille elinkelpoisille yri­tyk­sille
  • 34.62 työl­lisyyspe­rusteinen val­tion­a­pu investoin­tei­hin; käytetään julkiseen raken­nus­toim­intaan (koulut, sairaalat, ter­veyskeskuk­set, van­hus­ten palve­lu­talot, ympäristön­suo­jelu, ener­giahuolto)
  • 34.77 sijoi­tus­menot työl­lisyy­den tur­vaamisek­si; käytetään katu­jen ja tei­den kun­nos­tuk­seen ja ylläpi­toon, met­sän­hoitotöi­hin, uusi­u­tu­vien ener­giavaro­jen hyö­dyn­tämiseen ja ympäristön­suo­jelu­un (luon­non­suo­jelu- ja retkeilyaluei­den opas­tus ja hoito, jäte­huolto ja kier­rä­tys, luo­muvil­je­ly jne)
• Tor­ju­taan pien­i­t­u­lois­t­en toimeen­tu­lon heiken­nyk­set
  • esimerkik­si työt­tömyys­tur­van paran­tamiseen varat riit­tävät, kun työt­tömyyt­tä alen­netaan (säästyy työt­tömyys­tur­va­meno­ja ja lisään­tyvät vero­tu­lot)

Rahoitus hyvätuloisiita

Emme hyväksy peri­aatet­ta “kaikkien pitää nyt uhrautua”. Nyt on aika uhrautua hyväo­sais­ten, jot­ka viimeis­ten vuosien aikana ovat saa­neet val­tavia lisä­tu­lo­ja korkeina palkanko­ro­tuksi­na, omaisu­us­tu­loina ja vero­helpo­tusten muo­dos­sa. On leikat­ta­va yksi­tyisen ja julkisen sek­torin korkei­ta palkko­ja ja eläkkeitä sekä omaisu­us­tu­lo­ja.

Esitämme työl­listämis­toimi­in seu­raa­vat rahoi­tus­läh­teet:

• Suur­tu­lois­t­en vero­helpo­tusten peru­ut­ta­mi­nen val­tion­veron pro­gres­sio­ta kiristämäl­lä
  • lisää vero­tu­lo­ja 2 mrd mk
• Lähde­veron korot­ta­mi­nen suurille korko­tu­loille 30 pros­ent­ti­in
  • lisää vero­tu­lo­ja 1,8 mrd mk
• Vero pääomien maas­tavi­en­nille
  • 30 pros­ent­tia, tulo­ja 1,8 mrdmk
• Ylel­lisyysvero ker­skaku­lu­tushyödykkeille, mm. kalli­it autot, turkik­set, korut, jup­pive­neet ja asun­not
  • tulo­ja 500 mmk
• Main­osvero
  • 10 pros­ent­tia, tulo­ja 500 mmk
• Armei­jan määrära­ho­jen kar­simi­nen
  • vähen­nys­tä 1 mrd mk

Lisäk­si esitämme perusko­ron alen­tamista kahdel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä. Se helpot­taa yri­tys­ten pääo­maku­lu­ja ja paran­taa kan­nat­tavu­ut­ta. korkokan­nan alen­t­a­mi­nen lisää investoin­te­ja ja paran­taa työl­lisyyt­tä. Se vähen­tää asumiskus­tan­nuk­sia alen­ta­mal­la perusko­rkoon sidot­tu­jen lain­o­jen korkoa ja vuokria.

Ahon-Viinasen hallitus vie silakatkin

Hal­li­tus uhkaa bud­jet­tiesi­tyk­sel­lään huonon­taa työt­tömyys­tur­vaa:

• perus­päivära­haan ei aio­ta tehdä edes indek­siko­ro­tus­ta
• ansiosi­don­naista päivära­haa suunnnitel­laan alen­net­tavak­si viisi pros­ent­tia palkan ja peru­sosan ero­tuk­ses­ta
• ansioon perus­tu­van päivära­han mak­samisen enim­mäis­määrä 55 vuot­ta täyt­täneille alen­netaan 750 päivästä 500 päivään
• hal­li­tus aikoo antaa lakiesi­tyk­sen, jol­la ansiosi­don­naisen päivära­han mak­su­o­su­ud­es­ta siir­retään 10 pros­ent­tia val­ti­ol­ta työn­tek­i­jöille
• Val­takun­nalli­nen työt­tömien val­tu­uskun­ta ei hyväksy näitä työt­tömyys­tur­van heiken­nyk­siä. Sen sijaan esitämme perus­päivära­han nos­tamista 12 markalla. Perus­päivära­ha on mak­set­ta­va kaikille työt­tömille työn­hak­i­joille koko työ1tömyysajalta (ei karensse­ja).
• Esit­tämi­imme työl­listämis­toimet vähen­tävät työt­tömyyt­tä siinä määrin. että työt­tömyys­tur­vaa voidan paran­taa ilman lisära­hoi­tus­ta val­tion bud­jet­ti­in.

Työllisyyslaki toteutettava täysimääräisesti

Val­tion ensi vuo­den bud­jetis­sa esitetään vähen­neltäväk­si 22 000 velvoite­työ­paikkaa heiken­tämäl­lä työl­lisyys­lakia ja sen soveltamista. Tarkoituk­se­na on mm. pois­taa tois­tu­vaistyöt­tömiä koske­va lak­isääteinen työl­listämisv­clvoite.

Val­takun­nalli­nen työt­tömien val­tu­uskun­ta vas­tus­taa jyrkästi suur­työltömyyt­tä pahen­tavia lakimuu­tok­sia.

Olimme akti­ivis­es­ti vaikut­ta­mas­sa vuon­na 1987 säädet­tyyn työl­lisyys­laki­in, jon­ka keskeisiä tarkoituk­sia on katkaista pitkäaikaistyöt­tömyys. Tämä on tärkeätä varsinkin nykyisenä suur­työt­tömyy­den aikana. jol­loin hyvin mon­et ihmiset voivat menet­tää kaiken toivon­sa työ­paikan saan­nista.

Työl­lisyys­la­ki osoit­ti alus­ta alka­en, että sil­lä on suuri merk­i­tys pitkäaikais- ja nuoriso­työt­tömyy­den alen­tamises­sa sekä alueel­lis­ten työt­tömyy­sero­jen tasaamises­sa.

Työtä Suomes­sa riit­tää kaikille. jokainen ei voi ryhtyä yrit­täjäk­si, vaan yhteiskun­nan on huole­hdit­ta­va töi­den uudelleen jär­jeste­lyl­lä kaikkien kansal­is­ten työl­listämis­es­tä.

Val­takun­nalli­nen työt­tömien val­tu­uskun­ta

Sivu 7:

Työtä kaikille – perustuslain rikkojat vastuuseen

Suomen perus­tus­lain 6. pykälässä san­o­taan: “Kansalais­ten työvoima on val­takun­nan erikoises­sa suo­jeluk­ses­sa” ja määrätään yksiselit­teis­es­ti, että “Val­tio­val­lan asiana on tarvit­taes­sa jär­jestää Suomen kansalaisille mah­dol­lisu­us tehdä työtä”. Oikeus työhön pitäisi olla siis perus­tus­lail­la tur­vat­tu. Pahene­va suur­työt­tömyys osoit­taa, ettei Suomes­sa nou­date­ta perus­tus­lakia.

Val­takun­nalli­nen työt­tömien val­tu­uskun­ta jär­jesti vuon­na 1985 laa­jan adres­si-kam­pana­jan tun­nuk­sel­la ”Työtä kaikille – perus­tus­lain rikko­jat vas­tu­useen”. Sil­loin valmis­telti­in uut­ta työl­lisyys­lakia ja halusimme, että uuden lain perus­tak­si ote­taan mainit­tu perus­tus­lain säädös. Aikaisem­mass­sa työl­lisyys­lais­sa ei tätä kansalais­ten peru­soikeut­ta oltu huomioitu.

Kävimme myös lähetys­töinä esit­tämässä vaa­timuk­semme eduskun­nalle, hal­li­tuk­selle ja sil­loiselle työvoimamin­is­teri Urpo Lep­päselle. Mielestämme toimin­nal­lamme olisi myön­teistä vaiku­tus­ta uuden lain sisältöön.

Sil­loinen eduskun­ta sääti viimeis­ten teko­jen­sa joukos­sa uuden työl­lisyys­lain kevät­tälvel­la
Laki astui voimaan 1.1.1988.

Työl­lisyys­la­ki pyrit­ti­in muo­toile­maan sel­l­aisek­si, että sen avul­la voidaan käytän­nössä toteut­taa perus­tus­lain velvoitet­ta. Laki määrää yhteiskun­nan – viime kädessä kun­nat – jär­jestämään työtä vuo­den yhtä­jak­sois­es­ti työt­tömänä olleille, nuo­rille kol­men kuukau­den työt­tömyy­den jäl­keen sekä tois­tu­vaistyöt­tömille, joille kah­den vuo­den aikana ker­tyy yhteen­sä vuosi työt­tömyyt­tä. Lisäk­si siinä sääde­tään alueel­lis­ten työt­tömyy­sero­jen tasoit­tamis­es­ta.

Kysymys on ihmisoikeuksista

Työl­lisyys­lais­sa on toki monia puut­tei­ta. Vuo­den työt­tömyys on liian pitkä, puolen vuo­den työ­paik­ka taas liian lyhy­taikainen. Alueel­lis­ten työt­tömyy­sero­jen tasoit­tamista on vesitet­ty.

Kuitenkin työl­lisyys­lail­la on ollut paljon myön­teisiä vaiku­tuk­sia. Se on tärkeä varsinkin ikään­tyville työt­tömille, jot­ka saat­ta­vat menet­tää lop­puiäk­seen mah­dol­lisu­u­den työelämään. Tur­va siitä, että edes vuo­den kuluttu.a saa työtä, on monille erit­täin tärkeä.

Kysymys on perus­tavaa laat­ua olev­as­ta ihmisoikeud­es­ta. Kaik­ki eivät voi ryhtyä yrit­täjik­si, sen todis­taa nykyi­nen konkurssivyörykin. Eikä asi­aa voi jät­tää myöskään “vapaiden työ­markki­noiden” ratkaistavak­si. Siel­lä kun ei kaikille ole töitä.

Oulun työt­tömät jär­jes­tivät muu­ta­ma vuosi sit­ten tem­pauk­sen vetämäl­lä “työt­tömien hyökkäys­vaunua” viikon ajan pitkin kaupunkia. Sen tun­nuk­se­na oli “Työtä on – rahaa on – antakaa ihmis­ten tehdä TYÖTÄ”. Tämä pitää edelleen paikkansa. Keino­ja on paljon, niiden joukos­sa töi­den uudelleen jär­jestärn­ni­nen niin, että sitä riit­tää kaikille.

Hallitus rikkoo perustuslakia

Suur­työt­tömyys todis­taa, että Suomen val­tio­val­ta rikkoo perus­tus­lain 6. pykälän säädöstä. Se ei jär­jestä kansalaisille mah­dol­lisu­ut­ta tehdä työtä.

Pääsyylli­nen on Ahon-Viinasen hal­li­tus ja sitä avus­ta­va korkea virkamieskun­ta. Hal­li­tuk­sen lyhyeltä toimikaudel­la on jo run­saasti raskaut­tavia todis­tei­ta.

• Yli­jo­hta­ja Six­ten Kork­man ker­toi suur­ta suut­tumus­ta herät­täneessä puheessaan avoimesti, että suur­työt­tömyy­den ylläpitämi­nen on todel­la tarkoituk­sel­lista.
• Hal­li­tuk­sen bud­jet­tiesi­tys ja siihen liit­tyvät säästölait ovat täs­mälleen Kork­manin lin­jan mukaisia käytän­nön teko­ja.
• Min­is­teri Kan­er­va on suh­tau­tunut ylim­ielisen pil­ka­llis­es­ti työl­lisyys­lain velvoit­teisi­in mm. antaes­saan hal­li­tuk­sen viral­lisen vas­tauk­sen välikysymyk­seen.
• Hal­li­tus ajaa työl­lisyys­lain heiken­tämistä niin, että ryhdyt­täisi­in purka­maan laki­in sisäl­tyviä val­tio­val­lan velvoit­tei­ta kansalais­ten työl­listämisessä.

“Mon­et ihmiset pelkäävät yksinäisyyt­tä, kos­ka aav­is­ta­vat joutu­vansa huonoon seu­raan.”

Erk­ki Melartin

Ay-liike varmin este etujen murentamiselle

Työ­nan­ta­jat ja maamme por­var­i­hal­li­tuk­sen edus­ta­jat ovat use­aan otteeseen kesän ja syksyn aikana anta­neet ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen vas­taisia lausun­to­ja. Eri­tyis­es­ti siinä on “kun­nos­tau­tunut” val­tion­va­rain­min­is­teri liro Viina­nen.

Yrit­täjien lounas­ti­laisu­udessa Lahdessa pitämässään puheessa kehot­ti min­is­teri Viina­nen kuuli­joitaan ker­tomaan työn­tel­ri­jöilleen, ettii ay-liik­keeseen kuu­lu­mi­nen ei ole vält­tämätön­tä.

“– Työt­tömyyskas­saan voi kuu­lua ilman jäsenyyt­tä ay-liik­keessä, paljon halvem­mal­la” – oli viesti, jon­ka Viina­nen kehot­ti yrit­täjiä viemään työn­tek­i­jöilleen.

Viinasen lausun­to herät­ti voimakkai­ta vastareak­tioi­ta ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen riveis­sä, eikä suot­ta. Vtiri­asen sanoman ain­ut tavoite on työläis­ten keskinäisen sol­i­daarisu­u­den heiken­tämi­nen ja maamme per­in­teis­es­ti vah­van ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen nujer­t­a­mi­nen. Viina­nen hal­li­tuskump­panei­neen on ottanut esimerkl­riä Englan­nin entiseltä päämin­is­ter­iltä, rautarou­va Thate­heril­ta tässäkin kysymyk­sessä. Hal­li­tus on tuo­mas­sa eduskun­taan monia työväestön ase­maa heiken­täviä lake­ja.

Ay-liik­keen vas­taisil­la lausun­noil­la valmis­tel­laan maaperää uusille, entistä laa­jem­mille
työväestön ja ay-liik­keen vas­taisille toimen­piteille.

On tärkeätä muis­taa, että työt­tömyyskas­sat eivät ole etu­jär­jestö, mut­ta ammat­tili­itot ovat.

Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on ratkai­sev­asti myötä­vaikut­ta­neet työväestön nykyisen sosi­aali- ja oikeustur­van toteut­tamiseen. Ammat­tili­it­to­jen avul­la on työväestön palkko­ja nos­tet­tu ja taloudel­lista ase­maa paran­net­tu. Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on ollut myötä­vaikut­ta­mas­sa siihen, että meil­lä työtätekevil­lä ihmisil­lä tänä päivänä on hie­man enem­män oikeuk­sia ja mah­dol­lisuuk­sia kuin vuo­sisadan alkupuoliskol­la. Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on siis paljon enem­män kuin vain työt­tömyyskas­sat.

Kaiken edel­lä maini­tun lisäk­si ammat­tiy­hdis­tys­li­ike antaa jäse­nilleen myös neu­vot­telu- ja oikeusa­pua, jos syn­tyy kah­nauk­sia työ­nan­ta­jan kanssa. Olisi ääret­tömän epä­sol­i­darista ja itsekästä kuu­lua vain työt­tömyyskas­saan eikä lainkaan ammat­tili­it­toon.

Työläi­nen, joka ei kuu­lu ammat­tili­it­toon, antaa tois­t­en mak­saa puolestaan, elää osit­tain tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la. Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on myös nyt laman aikana varmin este sekä työt­tömien että työssäkäyvien etu­jen merk­it­semiselle.

Sik­si jokaisen työläisen olisi kuu­lut­ta­va ammat­tili­it­toon. Yksinäi­nen on heikko – yhdessä olemme voima, joka voi muut­taa kehi­tyk­sen suun­taa.

A‑M Perkkalainen [Anna-Mai­ja Perkkalainen]

“Todel­la köy­hä ei ole se, joka omis­taa vähän, vaan se, joka toivoo itselleen liian paljon.”

Ukrainalainen sanan­lasku