Kotimaan työttömät toiseksi Yhteisvastuukeräyksen ajankohtaiskohteeksi

Heik­ki Haa­pala uskoo myös työt­tömien itsen­sä vaikut­ta­van akti­ivis­es­ti Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen onnis­tu­miseen.

Avain­sanat: työ, Yhteis­vas­tuuk­eräys, Jugoslavia, kirkko, sota, ruo­ka, ruo­ka-apu, keräys, sop­patyk­ki, Afrik­ka, leiri, virk­istys­toim­inta

Vuo­den 1993 Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen ajanko­htaisko­hteik­si on valit­tu entisen Jugosla­vian kri­isin uhrit ja koti­maan työt­tömät. Apu entisen Jugosla­vian alueille toimite­taan Kirkon ulko­maanavun kaut­ta ja työt­tömien henkiseen ja aineel­liseen aut­tamiseen Työt­tömien Val­takun­nal­liselle Yhteis­toim­inta­jär­jestölle. Ajanko­htaisko­hteen osu­us jae­taan tasan näi­den kah­den avun­tarvit­si­jan välil­lä.

Sodan tuhot entisen Jugosla­vian alueel­la ovat val­ta­vat ja tal­ven tullen tilanne pahe­nee entis­es­tään. Huo­mat­ta­va osa väestöstä on nälkä- ja palel­tumisuhan alaisi­na. Välit­tömin puute on ruuas­ta ja polt­toaineesta. Kirkon ulko­maanavul­la on monia luotet­tavia kanavia avun toimit­tamisek­si entiseen Jugoslavi­aan. Keräys­varoil­la toimite­taan elin­tarvikea­pua ja osal­lis­tu­taan pako­lais­ten aut­tamiseen sekä Unkarin puolel­la että entisen Jugosla­vian alueel­la.

Puo­let ajanko­htaisko­hteeseen vara­tus­ta osu­ud­es­ta annetaan Työt­tömien Val­takun­nal­liselle Yhteis­toim­inta­jär­jestölle. Jär­jestöl­lä on toimin­nal­lisia yhteyk­siä läh­es sadalle paikkakun­nalle, jär­jestäy­tyneitä työt­tömien toimikun­tia on 35:llä paikkakun­nal­la ja omat toim­i­ti­lat 15 :llä paikkakun­nal­la. Työt­tömien Val­takun­nalli­nen Yhteis­toim­inta­jär­jestö käyt­tää yhteis­vas­tu­u­varat työt­tömien henkiseen ja aineel­liseen aut­tamiseen. Jär­jestö on jär­jestänyt mm. sop­patykki­op­er­aa­tion, jon­ka aikana työt­tömille tar­jot­ti­in noin 5 000 lau­tasel­lista hernekeit­toa. Jär­jestön puheen­jo­hta­jan Heik­ki Haa­palan mukaan taloudelli­nen hätä monien työt­tömien kesku­udessa on täl­lä het­kel­lä niin suuri, että jokapäiväisen ate­ri­ankin han­kkimi­nen on ongel­ma.

Ajanko­htaisko­hteen osu­us Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen tuo­to­s­ta on 10 %. Pääosa (65 %) keräys­tuo­to­s­ta käytetään kehi­tys­a­pu­un viidessä Afrikan maas­sa: Ango­las­sa, Kamerunis­sa, Liberi­as­sa, Malawis­sa ja Zim­bab­ves­sa. Eri­tyisenä tee­m­ana on Afrikan naiset. 15 % keräys­tuo­to­s­ta käytetään koti­maiseen eri­tyisko­hteeseen, joka ensi vuon­na on mie­len­ter­veystyö ja eri­tyis­es­ti mie­len­ter­veyspoti­laiden omaiset. Lop­ut 10 % annetaan hiip­pakun­nal­liseen diako­ni­aan. Ulko­mainen ja koti­mainen keräysko­hde määritelti­in aiem­min syksyl­lä. Vuo­den 1992 keräys­tu­los oli 22,4 miljoon­aa markkaa.

Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen jär­jestää Suomen Kirkon Seu­rakun­ta-toimin­nan Keskus­li­it­to, jon­ka hal­li­tus päät­ti ajanko­htaisko­hteista 19.11. Kirkko­hal­li­tus vahvis­taa päätök­sen jouluku­us­sa. Keräyk­sen suo­jeli­ja, tasaval­lan pres­i­dent­ti Mauno Koivis­to, avaa vuo­den 1993 Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen 7.2.1993.

Työttömien puheenjohtaja Heikki Haapala:

“Yhteisvastuukeräyksen tuotto lisää ratkaisevasti työttömien voimavaroja”

Heik­ki Haa­pala uskoo myös työt­tömien itsen­sä vaikut­tamyk­sen mukaan työt­tömien toivan akti­ivis­es­ti Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen onnis­tu­miseen.

Työt­tömien Val­takun­nalli­nen Yhteis­toim­inta­jär­jestö – TVY – on pääsemässä Suomen kirkon Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen yhdek­si kohteek­si. Työt­tömien jär­jestön kannal­ta myön­teisen päätök­sen on osaltaan tehnyt jo keräyk­sen toteut­ta­van Suomen Kirkon Seu­rakun­ta­toimin­nan Keskus­li­iton hal­li­tus. Kirkko­hal­li­tuk­sen vahvis­tet­tavak­si han­ke menee jouluku­un alkupuolel­la.

Kyseessä on noin miljoo­nan markan suu­ru­inen avus­tus­sum­ma, joka työt­tömien val­takun­nal­lisen jär­jestön kaut­ta kanavoitaisi­in viidel­letoista rek­isteröi­tyneelle jäsen­jär­jestölle eripuo­lille Suomea.

– Tämä on ratkai­se­van suuri voimavaro­jen lisäys työt­tömien toim­intaan, ilmaisee tyy­tyväisyyten­sä Työt­tömien Val­takun­nal­lisen Yhteis­toim­inta­jär­jestön puheen­jo­hta­ja Heik­ki Haa­pala.

Heik­ki Haa­pala luon­nehtii Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen tuo­maa avus­tus­ta start­ti­ra­hak­si, jon­ka avul­la työt­tömien omaa toim­intaa voidaan laa­jen­taa. monipuolis­taa ja vaki­in­nut­taa. Esimerkin hän ottaa Kotkas­ta, jos­sa työt­tömyys on keskimääräistä rajumpaa ja yhä lisään­tymässä. Kotkas­sa työt­tömien henkireikänä toimii työt­tömien toimis­to, työ­pa­ja ja kirp­putori taloudel­lis­es­ti hyvin vaa­ti­mat­tomis­sa puit­teis­sa.

– Aivan kipeästi hekin tarvit­se­vat avus­tus­ta toim­intansa laa­jen­tamiseen. Heik­ki Haa­palan näke­myk­sen mukaan työt­tömien toim­inta voidaan nyt kirkon avus­tuk­sen turvin saat­taa sel­l­aiseen mit­taan, että se jatkos­sa kyke­nee rahoit­tumaan oma­l­la toimin­nal­laan.

– Vaik­ka tukea voidaan kohdis­taa nyt vain viidel­letoista paikkakun­nalle, näi­den paikkakun­tien voimis­tu­va toim­inta hei­jas­tuu koko maa­han.

Työt­tömyy­den jatkues­sa ja työt­tömien määrän kas­vaes­sa, maa­han peruste­taan jatku­vasti uusia työt­tömien toim­intapis­teitä. Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen avus­tuk­sel­la voimis­tuneet yhdis­tyk­set aut­ta­vat puolestaan alueen­sa pienem­piä yhteisöjä voimis­tu­maan ja uusia toimin­nan alku­un.

– Täl­laisen keräyk­sen kohteek­si tulem­i­nen merk­it­see myös suur­ta henkistä tukea työt­tömille. Heik­ki Haa­pala muis­tut­taa.

– Toivonkin työt­tömien itsen­sä ole­van aloit­teel­lis­es­ti mukana yhteis­vas­tuuk­eräyk­sessä ja anta­van oman panok­sen­sa sen onnis­tu­misek­si.

Jatkuu sivul­la 7

Sivu 7:

(Jatkoa sivul­ta 2)

Ruokaa, neuvontaa, toimintaa

Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen tuot­ta­mat varat tarkoite­taan käytet­täväk­si rek­isteröi­ty­jen yhdis­tys­ten moni­toim­intakeskusten kehit­tämiseen. Avus­tuk­sel­la tur­vat­tavaa toim­intaa voi olla niin edulli­nen ate­ri­apalvelu kuin työver­staat, kirp­putorit, lehtilukusalit, neu­von­ta ja opin­topalve­lut, leiri- ja virk­istys­toim­inta.

Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen keräysjo­hta­ja Mikko Malka­vaara luon­nehti­ikin avus­tuk­sen käyt­tömah­dol­lisuuk­sien ole­van varsin laa­ja-alainen, kuten on työltömien toim­intakin.

Nyt vain asian yksi puoli, tämä sop­patykki­op­er­aa­tio, on saanut julk­isu­udessa run­saasti huomio­ta. Ja tietysti ruokala­toimin­nan avus­tamisel­la on suuri merk­i­tys, mut­ta lukuisat muut toimin­natkin voivat kuu­lua avus­tuk­sen piiri­in, Malka­vaara huo­maut­taa.

Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen tuot­ta­mat varat luovute­taan Työ1tömien Val­takun­nal­liselle Yhteis­toim­inta­jär­jestölle ensi syksynä, ja viimeistään vuo­den 1994 kulues­sa ne tulee ohja­ta paikallis­ten yhdis­tys­ten käyt­töön. Varo­jen käytön suun­nit­telee pro­jek­ti ryh­mä. jon­ka puheen­jo­hta­jana toimii TVY:n edus­ta­ja. Varo­jen käytön suun­nit­telee pro­jek­tiryh­mä, jon­ka puheen­jo­hta­jana toimii TVY:n edus­ta­ja.

Työttömien oma panos tärkeä

Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen tavoit­teek­si on Olet­tu 23 miljoon­aa markkaa. Mikäli tavoite saavute­taan, koituu keräyk­sen tuo­to­s­ta 1,15 miljoon­aa markkaa työt­tömien toimin­nan hyväk­si. Tavoit­teen ylit­tämi­nen tietysti nos­taa myös työt­tömille tule­vaa osu­ut­ta. Lahjoit­ta­jat voivat halutes­saan kohden­taa tuken­sa työt­tömille esimerkik­si merk­it­semäl­lä tah­ton­sa tilillepanoko­rt­ti­in. Täl­löin sum­ma tulee jaka­mat­tomana työt­tömien hyväk­si pros­ent­tio­su­u­den lisäk­si.

Yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen toteut­tamisek­si seu­rakun­nis­sa jär­jestetään hyvin eri­laisia toim­into­ja ja tem­pauk­sia. Tul­tu ovelta ovelle ‑keräys on näistä vain yksi, vaikkakin ehkä keskeisin keräys­muo­to, ker­too Mikko Malka­vaara ja toivoo työt­tömien osal­lis­tu­van run­saasti näi­hin toim­intoi­hin seu­rakun­nis­saan.

Yhteis­vas­tuuk­eräys käyn­nistyy 7. helmiku­u­ta.