Presidentiksi valittu Martti Ahtisaaari sanoi ihailevansa työttömien liikkeen aktiiveja. Hän kävi työttömien syynissä Helsingissä, jossa presidentistä saatiin avoimen ja reilun miehen vaikutelma.

Ahtisaari lupasi jatkaa juttua myös Mäntyniemessä

Kuvateksti: Myös työttömien presidentti? Kuva: Timo Paakkunainen.

Avainsanat: työ, presidentti, Helsinki, päiväraha, kansalaispalkka, perusturva, tasa-arvo, palkankorotus

Ainakin se ero loppusuoran presidenttiehdokkaissa oli, että toinen heistä ei kammonnut keskustelua työttömien kanssa.

Juuri vaalien kiriviikon alkajaisiksi pidettyyn Helsingin Työttömien vaalitenttiin oli pyydetty molemmat, mutta aikaa työttömille liikeni vain Ahtisaarelta.

– Ei se oo meistä kiinnostunut, yleisö kommentoi juontajana toimineen Markku Kekäläisen kohteliasta valittelua, ettei toinen ehdokas päässyt paikalle.

Rehnillä oli tosiaan tärkeämpää tekemistä: hän lenteli liikemiesten suihkukoneella sirkustilaisuudesta toiseen Jääkärien marssin tahdissa.

Kohtuupäiväraha kaikille

Tilaisuuden avasi Työtömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön TVY:n puheenjohtaja Mikko Immonen, joka vaati presidentiltä jämeriä toimia työttömien puolesta – tuli valituksi kumpi tahansa.

Ahtisaari vähän kakisteli, mutta sulautui sitten Tennispalatsin tiiviiseen tunnelmaan yllättävänkin lupsakkaasti. Hän ilmoitti kannattavansa nykyisen työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä.

– Ansiosidonnainen päiväraha tulee säilyttää, ja järjestää peruspäivärahalla oleville työtä siten, että hekin pääsevät ansiopäivärahalle, Ahtisaari vastasi työtömyysturvaa koskeviin kysymyksiin.

Tämä kannanotto herätti suosionosoituksia yleisöltä. Helsingin Työttömien puheenjohtaja Kekäläinen ilmoitti, että tästä pidetään sitten kiinni presidentin lausumana.

Työttömyysturvan yksityiskohtia Ahtisaari ei oikein osannut kommentoida. Tärkeänä hän piti sitä, että työttömät pysyisivät päivärahalla ja luonteeltaan passivoiva järjestelmä muutetaisiin työttömien aktiivista ja rakentavaa toimintaa tukevaksi.

Turva tarvitaan, ei holhousta

Mitä teet meidän hyväksi, ikääntyneiden, joilla ei ole enää paluuta työelämään, työttömien joukoista kysyttiin.

– Jos yhteiskunta epäonnistuu, eikä pysty tarjoamaan järkevää työtä, on harkittava vakavasti sellaista kansalaispalkkajärjestelmää, joka turvaa kunnialliset elinolot myös ikääntyville, Ahtisaari vastasi.

Hän vahvisti olevansa yleensäkin hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalla.

– Välttämätön perusturva on taattava kaikille. Sen on katettava kansalaisten välttämättömyysmenot, kuten asumis-, ruoka- ja terveydenhoitokustannukset.

Entäs tämä holhous, jonka purkamisella Rehn ratsastaa?

Ahtisaaren mielestä ihmisten holhousta ei pitäisi hyväksyä.

– Mutta ei myöskään tätä kansan kahtiajakoa, joka juuri johtaa työttömien ja köyhempien holhoamiseen.

– Juu, rehnit puhuu, että ei pitäisi holhoilla, mutta ajavat pakkopykälät työttömille, Ahtisaarta kannustettiin yleisön joukosta.

Joustot, naiset ja isänmaa

Ahtisaaren mielestä työelämässä tarvitaan joustavuutta, mutta joustot tulisi toteuttaa luottamuksen ilmapiirissä yleisesti sopien.

– Nyt ei tällaista ilmapiiriä ole. Hallitus nyhtää joustojen nimissä etuja pois yksipuolisesti vain työntekijöiltä.

– Läpiajetut ”joustot” – kuten ”säästöt”, osapäiväistämiset ja työajan pidennykset – iskevät ehkä selvimmin juuri naistyöntekijöihin. Kuihnka he voivat joustaa, kun esim. lapset odottavat tarhassa noutajaansa? Ahtisaari ihmetteli.

Naisyleisön joukosta muristiin, että kai ne äijätkin vois välillä lapsia hoitaa.

Presidentti kiireesti selittämään, että hänen mielestään naisen paikka ei todellakaan ole hellan ääressä.

– Naisen on saatava tasa-arvoisesti mahdollisuus koulutukseen ja työelämään. Mutta tähän oon luotava edellytykset perhe- ja sosiaalipolitiikalla, jota tämä hallitus pyrkii koko ajan typistämään.

Hallitus puhutteluun

Ahtisaari ilmoitti kuuluvansa niihin, jotka uskovat talouskasvun vielä kohentavan työllisyystilannetta.

– Juuri nyt tarvitaan rohkeaa ja työllistävää elvytystä, eritoten julkisten investointien lisäämistä ja aikaistamista, perhe- ja pienyritysten rohkaisua, tehostettuja työllistämistoimia, Ahtisaari luetteli.

Hänen mukaansa ensisijaista on laadullisen ja tiedollisen kasvun vauhdittaminen, mikä on myös mahdollista kuten eräät myönteiset esimerkit osoittavat.

– Mutta työtä voidaan jakaa myös. Pääasia on, että uusia työpaikkoja todella syntyy.

Mutta, mutta…

Presidenttihän ei kuitenkaan päätä talous- ja työllisyyspolitiikasta. Se on hallituksen ja eduskunnan käsissä.

– Niin, mutta presidenttinä kävisin ensi töikseni hyvin vakavat keskustelut hallituksen kanssa. Haluaisin rohkaista sitä paljon rohkeampaan, työllistävään elvytykseen, ja tarkastelemaan aina tekojen seurauksia yksittäisten ihmisten elämään, Ahtisaari vakuutti.

– Komeat pörssiluvuthan eivät tavallista kansalaista lämmitä.

”Presidentti ei voi vaieta”

Ahtisaari sanoi olevansa ”ihailua täynnä kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat panneet pystyyn ja pyörittävät työttömien yhdistyksiä”.

– Olen tutustunut tähän toimintaan monilla paikkakunnilla vaalikiertueeni aikana. Jos minut valitaan, en ota vastaan presidentin palkankorotusta, vaan tuen sillä työttömien toimintaa, Ahtisaari ilmoitti.

Hän lupasi kotsua Mäntyniemeen työttömien ja muidenkin kansalaispiirien edustajia keskustelemaan rauhassa ihmisiä askarruttavista asioista ja mitä niiden suhteen on tehtävä.

– Presidentti ei todellakaan voi vaieta, kun kansan keskuudessa on hätä ja nälkäjonot kasvavat, Ahtisaari vakuutti.

Hän lupasi siis olla toisenlainen presidentti.

Läsnäolijoiden mukaan pääpiirteissään ihan asiallista juttua. Mutta voidaanko se ottaa todesta? Vai heittelikö Ahtisaarikin vain täkyjä, joilla kosiskellaan äänestäjiä ja unohdetaan heti, kun vaalit on käyty?

Aika näyttää. Ja onhan se siitäkin kiinni, miten hänen suuntansa toimitaan.

– Huomaa vähän, että mies tulee kaukaa, mutta tuntuu kyllä siltä, että hänen kanssaan voidaan puhua. Otammekin sanasta miestä ja painamme pikaisesti juttusille Mäntyniemeen, jos hänet valitaan, arvioi työttömien puheenjohtaja Mikko Immoonen.

Hän luki vaalitentin päätteeksi TVY:n virallisen kannanoton, jonka mukaan työttömät eivät voi kannattaa presidentiksi henkilöä, jooka nykyisessä hallituksessa on koko ajan tukenut työttömyyttä lisäävää politiikkaa.

Moni työtön tutkaili Ahtisaarta hieman epäluuloisen tuntuisesti ja pani sitten takkinsa rinnuksiin napin: ”Mara – koko kansan presidentti”. Sellaisena häntä lähdettiin äänestämään.

Risto Uljas

Kuvateksti: Ahtisaari puhuu Helsingin työttömile. Kuva: Veikko Koivusalo