Nuorten ihmisoikeuspäivien kanavat

Paneeli vas­taa­mas­sa tiedo­tusvä­lineille. Vasem­mal­ta Mika Lät­ti, Pia Hiltunen, Mårten Grön­holm, lik­ka Sip­iläi­nen, Ilpo Hel­ti­moinen, Kati Helin ja Mika ljäs.

Avain­sanat: työ, nuoret, sosi­aal­i­työn­tek­i­jä, työ­markki­natu­ki, Jär­ven­pää

Tek­sti ja kuvat: Han­nu Oit­ti­nen

Kanava 1: Miten aktivoitua työttömänä

Media- ja tiedo­tusvä­li­neet: Medi­an val­taa käytet­tävä posi­ti­ivises­sa mielessä työt­tömyyt­tä vas­taan eli medi­an tehtävänä on toimia nuorten aktivi­teetin innoit­ta­jana.

Työt­tömyys-leima:
On tapah­dut­ta­va arvo­jen muu­tos. Työt­tömyyt­tä ei saa pitää itses­tään­selvyytenä ja ratkaise­mat­tomana, vaan se on miel­let­tävä ongel­mak­si, johon etsitään vil­pit­tömästi ratkaisua. Työt­tömyys ei saa olla leima otsas­sa, joka alen­taa ihmis­ar­voa, vaan se on nyky-yhteiskun­nas­sa hyväksyt­tävä reali­teet­ti.

Vapaae­htoistyö, työtä?
Työt­tömäl­lä on olta­va oikeus tehdä vapaae­htoistyötä ilman että hän menet­tää perus­toimeen­tu­lon­sa. Vapaae­htoistyö aktivoi työtön­tä toim­i­maan omak­si ja yhteiskun­nan hyväk­si. Se antaa nuo­rille mah­dol­lisuuk­sia saa­da koke­muk­sia työelämästä ja innovoi työl­listämään itse itsen­sä. Yri­tyk­set ja työ­nan­ta­jat eivät saa kuitenkaan käyt­tää tätä työn muo­toa keinona saa­da ilmaista työvoimaa.

Vaitio, kaupun­git ja kun­nat:
Tukimuo­to­jen ja työvoimapoli­it­tis­ten ratkaisu­jen käytän­nössä ei saa olla alueel­lisia ero­ja. Työl­listävien ja tuke­vien organ­isaa­tioiden toim­inta on olta­va yht­enäistä. Se että asuu Helsingis­sä tai Nuor­gar­nissa, ei saa vaikut­taa saatavien palvelu­jen tai tuk­i­toimen­pitei­den laatu­un tai tasoon. On ehdot­tomasti muis­tet­ta­va myös se, että ne, jot­ka työsken­televät organ­isaa­tiois­sa, kuten työvoima­toimis­tois­sa, ovat motivoitunei­ta ja epäit­sekkäitä.

Byrokra­tia pois:
Turhan­tärkeä ja epä­dy­naami­nen byrokra­tia on pois­tet­ta­va organ­isaa­tioiden toimin­nas­ta. On käytet­tävä maalais- tai kaupunki­laisjärkeä asioiden hoi­dos­sa.

Inhimil­lisyys:
Ongel­mat, kuten työt­tömyys ovat ihmis­ten aiheut­tamia, ja siten myös ratkaistavis­sa. Työtön ei ole kalpea ote tilas­tois­sa, vaan ihmi­nen, joka on lihaa ja ver­ta, ja joka halu­aa toimia vas­tu­ullis­es­ti yhteiskun­nas­sa. Jokaisen ihmisen on oma­l­ta osaltaan, tässä ja nyt, mietit­tävä, mitä tehdä tai, miten aloit­taa työt­tömyy­den ongel­man ratkaisem­i­nen.

Kanava 2: Nuorten työttömien arkipäivän ongelmat

“Pakko­työl­listämi­nen” ja “pakkokurssit”:
Työvoima­toimis­tossa työt­tömän työn­hak­i­jan toiveet tulisi ottaa huomioon.

Työtön työn­hak­i­ja voisi ilmoit­taa vaik­ka kolme alaa, joista on kiin­nos­tunut, ja jos näille aloille nn työtä tar­jol­la, niin sil­loin hän ei voisi kieltäy­tyä tar­jo­tus­ta työstä saa­mat­ta karenssia.

Mut­ta jos työt­tömälle tar­jo­taan työtä, jos­ta hän ei ole kiin­nos­tunut, niin sil­loin hän voisi kieltäy­tyä ilman jälkiseu­raa­muk­sia.

Tämä sama koskisi myös tar­jot­tu­ja kursse­ja.

Ainainen työl­listämi­nen ja kurssit­ta­mi­nen töi­hin, jot­ka eivät ole hak­i­jas­ta mielekkäitä, turhaut­ta­vat suun­nat­tomasti.

Jokaisel­la työt­tömäl­lä tulisi olla oma “työkkärin täti”, joka antaisi yksilöl­listä ohjaus­ta ammat­in­valin­nas­sa. Hänen tulisi olla pere­htynyt sekä koulu­tuk­sel­lisi­in ja ammatil­lisi­in kysymyk­si­in.

“Tule­vaisu­u­den suun­nit­telu läh­es mah­do­ton­ta”:
Opiskelu­un lähtem­i­nen on suuri ris­ki nuorelle,koska hän joutuu otta­maan pakosti opin­to­lainaa ja näin joutuu velka­kier­teeseen, mut­ta jos ei opiskele, ei ole suuria mah­dol­lisuuk­sia saa­da töitä.

Itsenäistymi­nen on läh­es mahdotonta,koska ei ole mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa itselleen tur­val­lista ja vela­ton­ta tule­vaisu­ut­ta.

Suo­ma­laisen nuoren miehen on vaikeaa suun­nitel­la mitään, kos­ka hän joutuu suorit­ta­maan asevelvol­lisu­u­den ja vas­ta tämän jäl­keen hän voi kat­soa eteen­päin.

Myöskään se ei ole yhtään kivaa, että asevelvol­lisu­us katkaisee työt­tömyy­den vaik­ka armei­ja tai sivari on pakolli­nen.

Kanava 3: Työn uusjaon mahdollisuudet

Asen­teet:
Ihmis­ten itsekkyys pien­nem­mäk­si, esim. ylitöistä kieltäy­tymi­nen. Työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien jous­to työelämässä.

Kuu­den tun­nin työpäivä:
Toimeen­tu­lon tur­vaami­nen yhdestä palkkatyöstä.

Työ työstä ‑malli:
Toisen tekemä työ mak­se­taan vas­tatyöl­lä. Mallille luo­ta­va oma vero­tusjär­jestelmä.

Vapaae­htoinen omaishoitora­hakausi:
Ajal­ta ker­ryt­tävä eläket­tä. Omaishoita­jan vapau­tu­vaan työhön työtön.

Työt­tömyy­den kier­rä­tys:
Työt­tömyys pakol­lisek­si, jokainen työn­tek­i­jä työt­tömäk­si puolen vuo­den ajak­si esim. joka viides vuosi.

Yli­työkiel­to:
Ylitöi­den teet­tämi­nen tehtävä niin kallik­si työ­nan­ta­jalle, että on halvem­pi palkata uusi työn­tek­i­jä.

Eläk­keelle siir­tymistä helpotet­ta­va:
Koskisi yli 55-vuo­ti­ai­ta. Eläkeläi­nen ei saa tehdä palkkatyötä. Eläkkeille ylära­ja.

Konei­den vero­tus:
Ihmis­ten palkkaamis­es­ta tul­ta­va edullisem­paa kuin koneis­tar­nises­ta.

Työl­listämisvelvoite takaisin:
Koskisi val­tio­ta, kun­tia ja yksi­ty­isiä yrit­täjiä. Palvelu­aloil­la ALV:a pienen­net­tävä.

Työvoimapoli­ti­ik­ka ensisi­jalle bud­jet­tia laa­dit­taes­sa.

Lisää Han­nu Oit­tisen kuvia: