Yhteistyöllä elämä hallintaan -projekti

Väliaikakuulumisia projektin tiimoilta

Avainsanat: työ, projekti, yhteistyö, elämänhallinta, valtakunnallinen, paikallinen

Paikkakuntien valinnat, toukokuu

Hakemuksia jäsenyhdistyksiltä tuli yhteensä yli 30 paikkakunnalta. Projektipäällikkö kävi tutustumassa 20 paikkakunnan olosuhteisiin. Työttömien yhdistyksiltä edellytettiin toimivuutta, hyviä yhteyksiä kuntaan, valtioon sekä alueen kansalaisjärjestöihin. Samoin yhdistyksen piiristä piti löytyä tukihenkilölle sopivat toimitilat sekä -välineet. Projektiin sitoutuminen oli myös valinnan edellytys. Maantieteellisesti Suomen kattavasti ja elinkeinorakenteittain erilaiset kahdeksan paikkakuntaa valittiin valtakunnallisen ohjaus- ja arviointikokouksen avustuksella lisalmi, Joensuu, Jämsänkoski, Kajaani, Kankaanpää, Kokkola, Sodankylä ja Vantaa.

Tukihenkilöiden valinnat, kesäkuu

Tukihenkilöiden valinnoissa olivat yhteistyötahoina paikalliset työttömien yhdistykset. Perehdytysjaksolle kesäkuun puolivälissä oli valittu viiden paikkakunnan tukihenkilöt. Myös kolmelle muulle projektipaikkakunnalle saatiin palkatuksi ammattitaitoiset tukihenkilöt kesän aikana.

Verkostoituminen, tiedottaminen, pilke-ryhmien kokoaminen

Tukihenkilöt ovat koonnet paikkakunnallisia ”työrukkasia”, joissa ovat mukana mm. työttömien yhdistys, sosiaali- ja terveystoimi, Kansaneläkelaitos, työvoimahallinto, seurakunta sekä paikalliset muut aktiivikansalaisjärjestöt. Tämän työrukkasen tehtävä on omien kanaviensa kautta tiedottaa henkilökohtaisesti asiakkailleen sekä järjestää yhteistyössä tiedotustilaisuuksia. Samoin se ideoi ja on mukana järjestämässä teemaryhmiä.

Ensimmäiset starttiviikkopaikkakunnat (ohjelma toisella paikkakunnalla) projektipäällikkö sai neuvotelluksi kesän aikana. Hankaluuksia tutti löytää valtakunnallisesti samantyyppinen ohjelmarunko psyykkisen ja fyysisen kunnon arvioimiseksi sekä parantamiseksi lyhyen ajan kuluessa. Samoin tiedonvaihto kahdeksan paikkakunnan välillä tilanteesta, missä milloinkin mennään, vaati voimia. Ongelmana on ollut löytää organisaatoita, joissa on fyysisen kuntoutuksen lisäksi myös psyykkistä ohjelmaa. Ongelma on ratkaistu käyttämällä ns. freelance-kouluttajia, jotka ovat olleet ryhmien mukana koko starttiviikon tai ainakin suurimman osan ajasta.

Ensimmäiset pilkeryhmät (intensiviryhmät) paikkakunnittain ovat käynnissä tai juuri päättyneet. Kuudessa ensimmäisessä ryhmässä on yhteensä 86 osallistujaa, 7–18 pitkäaikaistyötöntä/ryhmä (keskinmäärin 14,3 osallistujaa). Useimmiten ilmoittautuneita kaikkiin ryhmiin oli enemmän, mutta keskinmäärin 2–3 osallistujaa peruutti starttiviikkonsa viime tipassa. Syitä oli monia: lasten tai oma sairastuminen, omaisen kuolema. matkalle lähtö pelotti. Jo tässä vaiheessa voi sanoa yhteiseksi tekijäksi pilkeryhmäläisille pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi yksinäisyyden. Samoin monet kertoivat alistumisen, toivottomunden tunteen etenkin työpaikan löytämiseksi. Monen ryhmäläisen koulutustaso oli alhainen, sosiaalisia suhteita oli vähänlaisesti. Itsensä arvostaminen oli huonoa. Myös alkoholi oli ollut usean ongelma.

Viisi pilkeryhmää koostui keski-ikäisistä miehistä ja naisista. Sodankylän ryhmä koostui 20–32-vuotiaista metsäkylän nuorista. Miehiä joukosta oli vajaa puolet: 37 miestä 86:sta. Starttiviikolta odotettiin uusia ystävyyssuhteita, tulevaisuuden näkymiä sekä lisää itseluottamusta.

Tukihekilöiden sekä psyykkisen vetäjän antama palaute on ollut positiivista: Yleensä psyykkinen ja fyysinen ohjelma on ollut tasapainossa. Myös ryhmäytymistä on tapahtunut viikon aikana. Kaksi tukihenkilöä piti näiden ryhmien yhteistä starttiviikkoa hyvänä: ”Yhteinen reissu luo jo itsessään vaikutelman laajemmasta yhteiskunnallisesta näköalasta ilman, että sitä täytyy erikseen nostaa esille.” Jäämme odottamaan tutkijoiden tuloksia haastattelulomakkeiden pohjalta.

Projektipäällikön käydessä starttiviikoilla pilkeryhmäläisten vastaanotto oli kiitollista: ”Ihanaa, kun minuun vielä satsataan.” Pilkeryhmäläiset ovat pitäneet hyvänä, että sekä fyysiseen että psyykkiseen kuntoon on kiinnitetty huomiota. Samoin pitkäaikaistyöttömät ovat olleet innostuneita ryhmästään omalla paikkakunnalla, yksittäisiä sosiaalisia kontakteja on syntynyt. On kuitenkin liian varhaista luonnehtia tarkemmin ryhmäytymistä starttiviikon jälkeisellä ajalla.

Projektin jatkuessa on syytä käydä työnjaollisia asioita vielä tarkemmin läpi. Samoin paikallisuus/valtakunnallisuus esimerkiksi pilkeryhmän ohjelman sisällön suhteen on asia, josta on hyvä keskustella projektin tukihenkilöiden, paikallisten yhteistyötahojen sekä projektipäällikön kanssa.

Projektin laajentuminen

Kolmella paikkakunnalla on tällã hetkellä suunnitelmia projektin laajenemisesta: Kankaanpää, (Honkajoki) Jämsänkoski, lähipaikkakunnat sekä Kokkola (Pietarsaari). Vantaalla pilkeryhmä aloittaa Korson, Hiekkaharjun ja Koivukylän alueelta. Toinen pilkeryhmä muodos tuu Länsi-Vantaalta.

Teemaryhmät

Teemaryhmien suunnittelijoina ovat olleet työttömien yhdistykset ja tukihenkilöt sekä urheiluseurat. Ryhmät ovat kokoontuneet kesän aikana paikallisten kesätapahtumien merkeissä. Samoin on tehty tutustumiskäyntejä toisiin yhdistyksiin. Loppukesästä on aloitettu teema-aiheina mm. kädentaidot, puutyöt, kankaankudonta, vatsatanssi sekä vesijumpparyhmä, joissa osana on pilkeryhmien miehiä. Teemaryhmiä on järjestetty tällä hetkellä yhteensä 7–15. Osallistujia on yhteensä 180. Teemaryhmien kokoonpano vaihtelee; esim. puutyöryhmässä voi käydä myös satunnaisesti ilman erillistä ilmoittautumista.

Tua Sjöblom

Projektipäällikkö