Työttömien Keskusjärjestön 35-vuotishistoria

Työttömyyden esihistoria

Työt­tömien oma-apua on ollut ole­mas­sa ammoi­sista ajoista läh­tien. Pitkäaikainen puheen­jo­hta­ja Lea Kar­jalainen kir­joit­ti jo 20-vuo­tisjuh­la­puheessaan, että esimerkik­si 1800-luvun lop­ul­la Pirkan­maal­la autet­ti­in työt­tömiä ja tar­jot­ti­in ojankaivu­ut­ta, rak­en­tamista, polt­top­u­usavot­taa sekä eri­laisia suo­jarak­en­tei­ta sodan var­al­ta, olti­in­han vielä Venäjän suur­ruhti­naskun­ta.

Hätäa­putyö­mai­ta oli­vat muun muas­sa Lah­den ja Pietarin väli­nen ratao­su­us, jon­ka var­teen kuoli tuhan­sia köy­hiä ihmisiä, maat­to­mia, jopa naisia ja lap­sia.

1900-luvulle tul­taes­sa jatket­ti­in samal­la peri­aat­teel­la. Tehti­in Tar­von moot­tori­tiepätkä aivan lapi­o­työnä. Tar­von­ti­etä eli val­tatie 1:tä kut­su­taan nyky­isin Turun­väyläk­si. Ennen sotaa työt­tömille jär­jestet­tyjä töitä kut­sut­ti­in hätäa­putöik­si. Sodan jäl­keen ne oli­vat työt­tömyys­töitä, 1950-luvul­la työl­lisyys­töitä. Heik­ki Back­man kir­joit­ti Karenssisanomis­sa artikke­lin “Työt­tömien työl­listymistyöt siir­to­työ­mail­la”. Siinä pureudut­ti­in sodan jälkeis­es­tä ajas­ta aina 1970-luvulle, jol­loin työt­tömyystyöt ja siir­to­työ­maat lopetet­ti­in. Heik­ki vieraili myös nopeasti nälkävu­o­sis­sa 1986–1987, jol­loin aloitet­ti­in hätäa­putyö­maat. [Karennsisanomat 1/2012][Karenssisanomat 3/2013][Destia/26.5.2017]

Työttömien toimikuntien laajentuminen

Työt­tömien liike [joka muut­tui myöhem­min rek­isteröidyik­si työt­tömien yhdis­tyk­sik­si] oli ole­mas­sa Suomes­sa jo ennen 1990-luvun lamaa. Toim­inta tapah­tui 1970-luvul­la eri­lai­sis­sa ammat­tiy­hdis­tys­ten tuke­mis­sa val­tu­uskun­nis­sa. Välit­tävänä organ­isaa­tiona toi­mi Val­takun­nalli­nen Työt­tömien Val­tu­uskun­ta jon­ka tavoit­teena oli paran­taa työt­tömyys­tur­vaa ja pois­taa työt­tömyys (Siisiäi­nen ym. 2014, 59). 1980-luvul­la työt­tömät jär­jes­tivät Met­allili­iton ja SAK:n kansandemokraat­tiryh­män tuke­man Val­takun­nal­lisen Työt­tömien Val­tu­uskun­nan avul­la nälkälakko­ja ja mui­ta mie­le­nil­mauk­sia, radikaaleim­pana vaa­timuk­se­na hal­li­tuk­sen aset­ta­mi­nen val­takun­nanoikeu­teen perus­tus­lain 6. pykälän rikkomis­es­ta. Toimin­nas­sa mukana olleet ihmiset toimi­vat täl­löin vielä akti­ivis­es­ti eri ammat­tiosas­to­jen työt­tömien toimikun­nis­sa. Jär­jestäy­tymistä ja rek­isteröi­tymistä yhdis­tyk­sik­si ei kuitenkaan kat­sot­tu tarpeel­lisek­si, sil­lä sen kat­sot­ti­in ole­van myön­ny­tys sille, että työt­tömyys oli tul­lut jäädäk­seen.” (Karenssisanomat 1/1983; Siisiäi­nen ym. 2014, 60.) [Kansalaisy­hteiskun­ta 1 (2015), 28—50]

Tam­pereen työt­tömien tiedo­tus­toimikun­ta perustet­ti­in vuon­na 1976 [Karenssisanomat 1/1984]. Sitä ennen eri puo­lil­la maa­ta oli työt­tömien työl­listämistä edis­tet­ty eri­laisin keinoin (esimerkik­si Suo­lahdessa 1960-luvul­la, ks. https://youtu.be/vRKTHLw8Q04). 

Työt­tömät jär­jes­tivät Rukkas­marssin 11.5.1979.

Lokaku­us­sa 1982 Tam­pereel­la jär­jestet­ti­in 14 päivän nälkälakko, jos­sa oli mukana Toi­vo Koivis­to sekä neljä muu­ta työtön­tä [Karenssisanomat 1/1983, 1/1984]. Vuon­na 1983 julka­isti­in ensim­mäi­nen Karenssisanomat-lehti, työt­tömien oma ään­i­torvi. Karenssisanomien ensim­mäisen numeron pää­toimit­ta­jana toi­mi Toi­vo Koivis­to ja sitä julkai­se­va tiedo­tus­toimikun­ta kut­sui siinä vai­heessa itseään Val­takun­nal­lisek­si työt­tömien val­tu­uskun­naksi.

Samana vuon­na työt­tömien toimikun­tia oli Tam­pereen lisäk­si mm. Kotkas­sa, Kuo­pios­sa, Oulus­sa, Hämeen­lin­nas­sa, Ruukissa, Rantasalmel­la sekä Iis­sä. Seu­raa­vana vuon­na toimikun­ti­in liit­tyi Pori ja sitä seu­raa­vana vuon­na Savon­lin­na, Kajaani, Kemi, Rovanie­mi ja Raa­he.

Tam­pereen toinen nälkälakko pidet­ti­in 19.11.–9.12.1987 ja siihen osal­lis­tui kak­si nuor­ta [Karenssisanomat 1/1988].

Tiedo­tus­toimikun­tia oli vuon­na 1989 mm. Muhok­sel­la ja vuon­na 1990 mm. Naker­ta­jas­sa, Joen­su­us­sa, Evi­järvel­lä, Helsingis­sä, Lappeen­ran­nas­sa ja Van­taal­la.

Vuon­na 1991 val­takun­nalli­nen tiedo­tus­toimikun­ta päät­ti rek­isteröi­tyä ja jär­jestö sai nimek­seen Työt­tömien Val­takun­nalli­nen Yhteis­toim­inta­jär­jestö – TVY ry.

TVY:stä Työttömien Keskusjärjestöksi

Jär­jestö perustet­ti­in nimel­lä Työt­tömien Val­takun­nalli­nen Yhteis­toim­inta­jär­jestö – TVY ry. Päätös rek­isteröin­nistä tehti­in 12.9.1991 Tam­pereel­la [Karenssisanomat 1/1991]. Ensim­mäi­nen rek­isteröin­ti-ilmoi­tus lähetet­ti­in Patent­ti- ja rek­ister­i­hal­li­tuk­seen (PRH) 11.12.1991. Tuol­loin nimek­si ehdotet­ti­in Val­takun­nal­lisek­si Työt­tömien Val­tu­uskun­naksi. Ehdo­tus ei men­nyt läpi ja se joudut­ti­in muut­ta­maan muo­toon Työt­tömien Val­takun­nalli­nen Yhteis­toim­inta­jär­jestö. Tämä hyväksyt­ti­in PRH:ssa 20.1.1992. 

Mikko Immo­nen on kir­joit­tanut, että jär­jestöä kaavailti­in alun­perin Suomen Työt­tömät ‑nimisek­si, mut­ta hänen mukaansa sel­l­ainen oli jo perustet­tu. Patent­ti- ja rek­ister­i­hal­li­tuk­sen (PRH) tietokan­nas­ta sel­l­aista ei kuitenkaan löy­dy. PRH perustet­ti­in vuon­na 1941. Säätiö- ja yhdis­tys­rek­isterin ylläpi­to siir­ret­ti­in patent­ti- ja rek­ister­i­hal­li­tuk­selle vuon­na 1995. Suomen Työl­listä Työt­tömät ry ‑nimi­nen yhdis­tys toi­mi Kuo­pios­sa, mut­ta vas­ta vuosi­na 2002–2018. [Karenssisanomat 1/2012]

Jär­jestö muut­ti nimen­sä Työt­tömien Keskusjär­jestö ry:ksi 1.4.2017, jol­loin luovut­ti­in van­has­ta TVY-lyhen­teestä. Uusi logo ja visuaa­li­nen ilme otet­ti­in käyt­töön toukoku­us­sa 2018.

Jär­jestöön kuu­luu val­takun­nal­lis­es­ti viitisenkym­men­tä jäseny­hdis­tys­tä, jois­sa on yhteen­sä 4000 jäsen­tä. Jär­jestöl­lä on ollut parhaim­mil­laan 200–300 jäseny­hdis­tys­tä.

Jär­jestö hyväksyt­ti­in Euroopan työt­tömien verkos­toon (Euro­pean Net­work of the Unem­ployed ENU) vuon­na 1993. ENU oli perustet­tu vuon­na 1990.

Jär­jestöl­lä on edus­tus Suomen köy­hyy­den ja syr­jäy­tymisen vas­taises­sa verkos­tossa EAPN-Fin:ssä, jon­ka jäsenek­si jär­jestö hyväksyt­ti­in vuon­na 1996. Euroopan köy­hyy­den vas­taises­sa verkos­tossa EAPN:ssa on edus­ta­jia noin 30 Euroopan Union­in jäsen­val­tios­ta.

Jär­jestön jäsen­le­hti Karenssisanomat lehti vai­h­toi nimen­sä TVYt­ter-nimisek­si 20.11.2014. Lehteä jaet­ti­in työt­tömien yhdis­tyk­sille, eduskun­taan sekä muille työt­tömien asioista päät­täville tahoille. TVYt­ter ilmestyi neljä ker­taa vuodessa vuo­den 2017 lop­pu­un. Lehti siir­tyi kokon­aisu­udessaan verkkole­hdek­si vuon­na 2019. Keskusjär­jestön viestin­nässä on keski­tyt­ty tämän jäl­keen aiem­paa laa­jem­min sähköis­ten viestin­täkanavien käyt­töön. Print­ti­ma­te­ri­aalia toimite­taan tilan­neko­htais­es­ti. Kaik­ki jär­jestön pain­o­tuot­teet on saata­vana verkkover­siona.

Työt­tömien Keskusjär­jestön rahoi­tus siir­tyi vai­heit­tain ensin Raha-automaat­tiy­hdis­tyk­sen (RAY) rahoituk­seen vuon­na 1995 ja lak­i­u­ud­is­tuk­sen myötä vuodes­ta 2017 Sosi­aali- ja ter­veysjär­jestö­jen avus­tuskeskuk­seen. Jär­jestö on hak­enut lisära­hoi­tus­ta myös muista rahoi­tus­lähteistä, kuten Euroopan sosi­aali­ra­has­tos­ta (ESR) sekä ope­tus- ja kult­tuuri­m­ini­ter­iöstä (OKM). Jär­jestö on saanut myös lahjoituk­sia sekä rahal­lista avus­tus­ta muil­ta toim­i­joil­ta. Yksi suurimpia Raha-automaat­tiy­hdis­tyk­sen rahoit­tamia pro­jek­te­ja oli aluer­a­ha­jako vuon­na 1996.

Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry:n perustajat 1991

Heik­ki Haa­pala (pj, Helsin­ki), Sep­po Vainio (vara­pj, Tam­pere), Ari Lehto­nen (sih­teeri, Tam­pere), Tert­tu Lehti­sa­lo (Nokia), Uuno Kauha­nen (Siil­in­järvi), Markku Kukko­nen (Van­taa), Taina Lehto­la (Helsin­ki), Anna-Mai­ja Perkalainen (Vähäkyrö), Erk­ki Saari (Vähäkyrö), Juhani Ranta­nen (Hämeen­lin­na), Juk­ka Task­i­nen (Hämeen­lin­na), Vei­jo Puurtinen (Siil­in­järvi), Rai­ja Par­ta­nen (Kuo­pio), Anja Mäki­nen (Pori), Reimo Mäki­nen (Pori), Erk­ki Piirainen (Nokia), Sinikka Heino (Nokia), Erk­ki Moisio (Nokia), Han­nu Knaap­pi­la (Lahti), Tar­ja Köngäs (Lahti), Taito (Lahti), Salin Khaled (Hämeen­lin­na), Sinikka Sacq (tulk­ki, Helsin­ki), Omar Bahaadin (Hämeen­lin­na), Rasol Bagheri (Vaasa), Bert (Helsin­ki), Vesa Koivis­to (Ker­a­va), Jouko Heinonen (Tam­pere), Vesa (Tam­pere), Vil­ho Aro­ran­ta (talouden­hoita­ja, Helsin­ki), Susan­nan Val­to­nen (Turku), Mikko Immo­nen (Mynämä­ki), Anit­ta Geden­qwist (Turku), Min­na Helander (Hyvinkää), Han­nu Oksa­nen (Parolan­num­mi), Juk­ka Tan­sk­i­nen (Hämeen­lin­na), Markku Ranto­la (Nas­to­la), Eero Pääkkö­nen (Hyvinkää), Sep­po Pal­laste, Antti Immo­nen (Jyväskylä), Juha Vil­ja­nen (Kot­ka), Mar­jo Siitari (Turku), Reino Määt­tä­nen (Ima­tra), Mari­ta Roivas (Espoo), Pekka Nöjd (Oulu).

Puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtajat

TVY:n ensim­mäi­nen puheen­jo­hta­ja oli Heik­ki Haa­pala Helsingistä (1991–1992). Vara­puheen­jo­hta­jana toi­mi Sep­po Vainio Kan­gasalal­ta. Heik­ki Haa­palan siir­ryt­tyä eduskun­taa uudek­si puheen­jo­hta­jak­si valit­ti­in Mikko Immo­nen Mynämäeltä (1993–1994). Sep­po säi­lyi vara­puheen­jo­hta­jana. Vuon­na 1994 vara­puheen­jo­hta­jak­si vai­h­tui Mart­ti Vir­mas Mikke­listä. Vuon­na 1995 puheen­jo­hta­jak­si valit­ti­in Mårten Grön­holm ja vara­puheen­jo­hta­jak­si Lea Kar­jalainen Inar­ista. 

Jo seu­raa­vana vuon­na Lea Kar­jalais­es­ta tehti­in uusi puheen­jo­hta­ja (1995–2013). Hänen vara­puheen­jo­hta­ji­aan ovat olleet Erk­ki Gråsten Hämeestä (1996), Anja Luo­ma Por­voos­ta (1997), Kari Turunen Porista (2000), Sep­po Kiisk­i­nen Liek­sas­ta (2001), Sep­po Lep­pälä Nas­to­las­ta (2002–2006), Aimo Kuop­pa-aho Jär­ven­päästä (2007), Jari Vuori­nen Kokko­las­ta (2008), Juhani Heino Ylöjärveltä (2009–2014). Sirk­ka Rajala toi­mi TVY:n toimin­nan­jo­hta­jana vuosi­na 1998–1999. Sitä ennen hän toi­mi nimik­keel­lä toimin­nanoh­jaa­ja vuosi­na 1996–1997. Lea Kar­jalais­es­ta tehti­in TVY:n toiminnanjohtaja/puheenjohtaja 8.6.2009.

Lea Kar­jalaisen jäädessä eläk­keelle puheen­jo­hta­ju­ud­es­ta mit­telöivät Juk­ka Haa­pakos­ki Helsingistä, Anna-Maria Kan­to­la Helsingistä sekä Sari Huovi­nen Kajaanista. Kisas­sa oli mukana myös Antti Kuusi­nen Lahdes­ta, mut­ta hän jät­täy­tyi pois viime metreil­lä. Uudek­si kak­sivuo­tiskau­den puheenjohtajaksi/toiminnanjohtajaksi valit­ti­in hyvin pienel­lä äänienem­mistöl­lä Juk­ka Haa­pakos­ki (2014–2016), joka oli toimin­ut TVY:ssä pitkään jär­jestösi­h­teer­inä ja kehit­tämis­pääl­likkönä vuodes­ta 2009 läh­tien. Haa­pakos­ki työsken­teli kak­si välivuot­ta Sostes­sa vuosi­na 2012–2014. Vara­puheen­jo­hta­jak­si valit­ti­in Anna-Maria Kan­to­la. Samana vuon­na RAY määräsi, että jär­jestössä ei voisi olla toimin­nan­jo­hta­ja ja puheen­jo­hta­ja yksi ja sama henkilö. TVY lupasi RAY:lle, että kak­sivuo­tiskau­den päät­teek­si valit­taisi­in erik­seen jär­jestön puheen­jo­hta­ja ja toimin­nan­jo­hta­ja.

Vuon­na 2016 jär­jestöön palkat­ti­in sekä uusi toimin­nan­jo­hta­ja että uusi puheen­jo­hta­ja. Toimin­nan­jo­hta­jan vir­ka laitet­ti­in avoimek­si ja hak­i­joista valit­ti­in haas­tatelta­vat ehdokkaat. Val­in­ta osui selkeästi päte­vim­pänä hak­i­jana Juk­ka Haa­pakos­ki. Uudek­si puheen­jo­hta­jak­si kisas­i­vat Sir­pa Mar­tins Suo­lahdes­ta, Lea Val­lius Pohjois-Kar­jalas­ta sekä Satu Taav­it­sainen, SDP:n kansane­dus­ta­ja. Puheen­jo­hta­jak­si äänestet­ti­in Satu Taav­it­sainen (2016–2018) ja vara­puheen­jo­hta­jak­si valit­ti­in Lea Val­lius.

Vuon­na 2018 puheen­jo­hta­jak­si halu­si­vat Eija Tuo­hi­maa Jyväskylästä, Pent­ti Kallio Kaari­nas­ta sekä Irma Hirsjärvi Jyväskylästä. Ennen äänestys­tä Eija ja Pent­ti luopui­v­at kisas­ta ja uudek­si puheen­jo­hta­jak­si valit­ti­in Irma Hirsjärvi (2018–2025). Hänen vara­puheen­jo­hta­ji­naan ovat olleet Anne Tyni Turus­ta (2018–2020), Rit­va Kurki­nen Pohjois-Kar­jalas­ta (2020–2022, 2024–2026), Timo Mykrä Ima­tral­ta (2022–2024). Henkilöko­htaisi­in syi­hin vedoten Irma Hirsjärvi erosi tehtävästään puheen­jo­hta­jan kevääl­lä 2025. Siitä läh­tien vara­puheen­jo­hta­ja Rit­va Kurki­nen on toimin­ut jär­jestön virkaatekevänä puheen­jo­hta­jana ja Anna Tyni Turus­ta 2. vara­puheen­jo­hta­jana.

Järjestön sihteerit

Jär­jestön ensim­mäiset sih­teer­it vuon­na 1992 oli­vat Ari Lehto­nen ja Erk­ki Moisio. Sen jäl­keen Liisa Har­ju­nie­mi (1993), Anja Sal­mi (1994), Sirk­ka Rajala (1995, 1999), Anja Sal­mi (1996), Riit­ta-Liisa Mönkkö­nen (1997), Anja Hakkarainen (1998), Rit­va Val­li (2000–2008), Juk­ka Haa­pakos­ki (2009 jär­jestösi­h­teeri, 2010–2011 kehit­tämis­pääl­likkö), Antti Vuori­nen (2012) sekä Juha Kerä­nen (2012–).

Järjestön hallitukset

Jär­jestön hal­li­tuk­sis­sa oli aluk­si vain noin kymme­nen jäsen­tä eri puo­lil­ta Suomea. Vuodes­ta 1995 läh­tien hal­li­tus kasvoi niin, että siinä oli varsi­naisen jäse­nen lisäk­si vara­jäsen, jol­loin puhut­ti­in 13 alueesta. Vuodes­ta 1998 läh­tien kul­lakin alueel­la oli kak­si vara­jäsen­tä, mikä kas­vat­ti hal­li­tuk­sen kokoa entis­es­tään. Tämä jär­jestelmä jatkui kunnes vuosi­na 2012–2014 hal­li­tuk­seen valit­ti­in varsi­nais­ten hal­li­tuk­sen jäsen­ten lisäk­si vain viisi yhteistä vara­jäsen­tä. Puheen­jo­hta­jan ja hal­li­tuk­sen kaudet muutet­ti­in kak­sivuo­tiskausik­si. Vuosi­na 2016–2018 Uudelta­maal­ta ja Varsi­nais-Suomes­ta oli kak­si varsi­naista jäsen­tä. Samal­la yleis­vara­jäsenistä luovut­ti­in ja kullekin alueelle valit­ti­in yksi varsi­nainen ja yksi vara­jäsen. Myös vuosi­na 2022–2024 hal­li­tuk­ses­sa oli Uudelta maal­ta kak­si varsi­naista jäsen­tä. Muu­toin alueil­la on ollut vain yksi varsi­nainen ja yksi vara­jäsen.

Vuosikokoukset

Jär­jestön vuosikok­ouk­set ovat olleet: Tam­pere (1992), Turku (1993, 2006, 2015), Rovanie­mi (1994), Jyväskylä (1995, 2007, 2010, 2019), Joen­suu (1996), Lahti (1997), Seinäjo­ki (1998), Iisal­mi (1999), Pori (2000), Kajaani (2001), Mikke­li (2002, 2017), Helsin­ki (2003, 2011, 2014, 2016, 2018, Teams: 2020, Zoom 2021, 2022, 2024, 2026), Kokko­la (2004, 2008, 2025), Kou­vola (2005), Hauho (2009), Kuo­pio (2012), Kurik­ka (2013) ja Por­voo (2023). Kak­sivuo­tiskausil­la par­il­liset eli puheen­jo­hta­ja- ja hal­li­tuskausien vai­h­dot pidet­ti­in pääsään­töis­es­ti pääkaupunkiseudul­la. Koron­avuodet pidet­ti­in etäkok­ouk­se­na.

Koro­nan jäl­keen kaik­ki koulu­tuk­set ja hal­li­tusten kok­ouk­set on pyrit­ty jär­jestämään hybri­din­inä, mikä tarkoit­taa sitä, että hal­li­tusten jäsenet ovat voineet osal­lis­tua kaikki­in kok­ouk­si­in myös etänä, jos niin ovat halun­neet.

Kesä- ja kulttuuripäivät

Työt­tömien Keskusjär­jestö on jär­jestänyt kesä/kulttuuri/kehittäispäiviä sään­nöl­lis­es­ti läh­es koko ole­mas­sa olon­sa ajan. Kult­tuuripäivät I Hyvinkääl­lä 1997, Työt­tömien kesäpäivät Ival­os­sa 1997, Kult­tuuripäivät II Jout­sas­sa 1998, Työt­tömien kult­tuuripäivät III Joen­su­us­sa 1999, Työt­tömien kult­tuuripäivät IV Turus­sa 2000, Kesä- ja kult­tuuripäivät Posi­ol­la 2001, Työt­tömien kult­tuuripäivät Juankoskel­la 2001, TVY:n kult­tuuripäivät Juu­pa­joel­la 2002, Kult­tuuripäivät Iisalmes­sa 2002, Kesä- ja kult­tuuripäivät Jär­ven­päässä 2003, Ähtäris­sä 2004 sekä Rovaniemel­lä 2005. Kesäpäivät Lappeen­ran­nas­sa 2006, Kuo­pios­sa 2007, Laut­si­as­sa 2010. Kehit­tämis­päiviä on vietet­ty Lipreis­sä 2011 ja Helsingis­sä 2014. Kesäpäiviä vietet­ti­in Laut­si­as­sa 2011, Kaari­nas­sa 2012, Lappeen­ran­nas­sa 2013, Asikkalas­sa 2015 ja 2018, Saar­i­järvel­lä 2016 ja Hauhos­sa 2019. Viimeiset Hyv­in­voin­tipäivät vietet­ti­in Nurmek­ses­sa 2022, Poris­sa 2023 ja Keu­ru­ul­la 2024.

Joitain tapah­tu­mia joudut­ti­in peru­maan: Vuo­den 2008 Kajaanin Kesä- ja kult­tuuripäivät perut­ti­in, samoin Vesan­gan Kehit­tämis­päivät 2012, Posion Kesäpäivät 2014, Sav­i­taipaleen Kesäpäivät 2017 ja Ival­on Kehit­tämis­päivät 2020. Koron­avuon­na 2021 ei jär­jestet­ty hyv­in­voin­tipäiviä ollenkaan. Vuo­den 2025 STEA-leikkausten vuok­si päätet­ti­in lopet­taa Kesäpäivä-perinne.

Ihmisoikeuspäivät

Työt­tömien Keskusjär­jestö ja kirkko jär­jes­tivät yhdessä Ihmisoikeuspäiviä Jär­ven­päässä vuosi­na 1994–2009 ja Suomen Diako­niaopis­tossa Alp­pi­lan kam­puk­sel­la vuosi­na 2010–2012. Ihmisoikeuspäivien teemo­ja ovat olleet työt­tömyys mon­es­sa muo­dos­sa: nuorten ja nais­ten työt­tömyys, Euroop­pa, akti­ivi­su­us vai pakko­työ, hyvää työtä ja oikeaa palkkaa, katoa­vat työt, sosi­aal­i­tur­va kein­u­lau­dal­la sekä ihmis­ar­vo.

Yhteistyötä kirkon kanssa jatket­ti­in Työt­tömyy­den Kri­isikok­ouk­sel­la 2017. Tapah­tu­mas­sa kokoon­nut­ti­in Alp­pi­lan kirkkoon ja se jäi lajis­saan ain­oak­si. Tämän lisäk­si Työt­tömien Keskusjär­jestö on kokoon­tunut kirkon kanssa Työt­tömyystyön päiville Mikke­lin hiip­pakun­nas­sa vuo­teen 2022 asti. Työt­tömyystyön päiviä vietet­ti­in joka toinen vuosi.

Stream-video (2020): https://www.youtube.com/watch?v=pDucAGm74dc

Syyskoulutukset

Jär­jestö on jär­jestänyt syysk­oulu­tuk­sia laival­la ainakin vuodes­ta 1999 läh­tien. Vuo­teen 2016 asti niitä jär­jestet­ti­in Ruotsin laival­la. Sen jäl­keen Hotel­li Arthuris­sa vuosi­na 2017–2019, Webi­naa­ri­na 2020, Hotel­li Scan­dic Parkissa 2022, Paa­sitor­nissa 2023, Orig­i­nal Sokos Hotel Van­taal­la 2024 ja Sosten tilois­sa vuodes­ta 2025. Koron­avuon­na 2021 ei pidet­ty eril­listä syysk­oulu­tus­ta, vaikkakin tehti­in erinäisiä webi­naare­ja koronati­lanteeseen liit­tyen.

Muut koulutuspäivät ja tapahtumat

Lisäk­si Työt­tömien Keskusjär­jestö on jär­jestänyt eri­laisia val­takun­nal­lisia koulu­tus­päiviä ja tapah­tu­mia koko toim­intansa ajan eri puo­lil­la Suomea. On ollut ilmaisu- ja esi­in­tymis­taidon päiviä, koulu­tus- ja edun­valvon­tat­a­pah­tu­mia, 20-vuo­tisjuh­lati­laisu­us Kon­tu­lan kirkos­sa Helsingis­sä vuon­na 2012, TVY:n 25-vuo­tisjuh­la Helsin­gin kaupun­gin tilois­sa 2016, vierailu­ja mm. Ruot­sis­sa (2010), Tan­skas­sa (2011), Virossa (2019) ja Pietaris­sa (2018), Euroopan komis­sion del­e­gaa­tio on vierail­lut Työt­tömien Keskusjär­jestön toimis­tol­la vuon­na 2019, koulutet­tu hal­li­tuk­sen jäseniä, jär­jestet­ty pop up tapah­tu­mia Jyväskylässä (2021), Kuo­pios­sa (2022 ja 2023) ja Hämeen­lin­nas­sa (2022), 30-vuo­tisjuh­lati­laisu­us Tam­pereen Torinis­sa (2019) sekä jär­jestet­ty usei­ta webi­naare­ja eri aiheista eri sidos­ryh­mien kanssa.

Jär­jestö on osal­lis­tunut akti­ivis­es­ti Euroopan työt­tömien toim­intaan vuodes­ta 1994 sekä ruo­ka-aputoim­intaan liit­tyvi­in tapah­tu­mi­in Brys­selis­sä.

Usei­ta tapah­tu­mia on kuvat­tu ja videoitu, ja niitä on tal­len­net­tu vide­olle jär­jestelmäl­lis­es­ti vuodes­ta 2019 läh­tien.

Talous

Työt­tömien Keskusjär­jestö aloit­ti varainkeru­un Työ-arval­la. Lisäk­si rahoi­tus­ta haet­ti­in Raha-automaat­tiy­hdis­tyk­sen (RAY, nyk. Sosi­aali- ja ter­veysjär­jestö­jen avus­tuskeskus, STEA) ja avus­tuk­sia alet­ti­in saa­maan vak­i­tuis­es­ti vuodes­ta 1993. Yleisavus­tuk­sen määrä on vuosien mit­taa hitaasti kas­vanut. Vähäistä rahoi­tus­taan jär­jestö on lisän­nyt eri­laisil­la han­kkeil­la. Vuon­na 1996 RAY avusti Työt­tömien Keskusjär­jestön aluer­a­ha­jaol­la uusien yhdis­tys­ten perus­tamisek­si sekä sen jatke vuosi­na 1998–2000 Yhteistyöl­lä elämä hallintaa eli YEH-han­kkeessa. Vuosi­na 2005–2009 oli Tal­Hal eli taloushallinnon han­ke (RAY), vuosi­na 2011–2014 Säi­keet-han­ke paran­ta­maan yhdis­tys­ten tietoko­neosaamista (RAY) sekä ope­tus­min­is­ter­iön rahoit­ta­ma vuosi­na 2013–2016 toteutet­tu liikun­taan keskit­tyvä Liiku-han­ke.

Näi­den lisäk­si mui­ta isom­pia han­kkei­ta oli­vat Val­takun­nalli­nen osaamisen kehit­tämis­hanke (2013–2014), jon­ka rahoi­tus saati­in työ- ja elinkeino­min­is­ter­iön määrära­hoista, sekä Ter­veyt­tä työt­tömille ‑tom­inta, joka aloit­ti ESR-rahoituk­sel­la 2016. Sosi­aali- ja ter­veyspuolen asioiden tiedot­tamiseen ja neu­von­taan keskit­tyvä han­ke vai­h­tui kolme vuot­ta myöhem­min STEAn rahoit­ta­mak­si ja muut­tui sitä myö­den han­kkeesta jatku­vara­hoit­teisek­si toimin­naksi. ESR-han­kkeen jäl­keen koko jär­jestön päära­hoi­tus­läh­teek­si alkoi muo­dos­tua etupäässä STEAn rahoi­tus, jol­la katet­ti­in jär­jestön kaik­ki toim­inta.

Jär­jestön mui­ta merkit­täviä han­kkei­ta ovat olleet Fil­han hallinnoima tupakoin­nista eroon ver­taistuel­la (STEA 2013–2019), nuorten palkkaamiseen suun­nat­tu TVY­media (STEA 2016), TIEKE Tietoy­hteiskun­nan kehit­tämiskeskus ry:n ja Helsin­gin Työkana­va HeTy ry:n InPromp­tu dig­i­taal­is­ten taito­jen han­ke (ESR 2018–2021), liikun­taan ja elämän­hallintaan suun­tau­tuneet Kaik­ki Kun­nos­sa (STEA 2020–2022) sekä Aske­lia Voimaan (STEA 2022–2025). Näis­sä han­kkeis­sa vain osas­sa tuli rahoi­tus­ta Työt­tömien Keskusjär­jestölle.

Toim­inta

Ruoka-apu

Niin san­otus­ta hal­li­tuk­sen joulu­ra­has­ta jaet­ti­in vuodes­ta 2016 läh­tien avus­tuk­sia kris­til­lisille ruo­ka-apu­jakoa toteut­taneille tahoille. Vuon­na 2018 tämä raha muutet­ti­in sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön (STM) ruo­ka-apuavus­tuk­sek­si ja Työt­tömien Keskusjär­jestö osal­lis­tui tämän avus­tuk­sen jakamiseen jäsenistölleen vuosi­na 2019–2023). Avus­tus­ta jaet­ti­in viiden vuo­den aikana yhteen­sä 673 080 euroa. Avus­tus käytet­ti­in kokon­aisu­udessa jäseny­hdis­tys­ten ruo­ka-aputoim­intaan. Tämän jäl­keen Suomen val­tio varasi val­tion talousarvios­ta 300 000 euroa vuosit­tain jaet­tavak­si ruo­ka-aputoim­intaan. Jako siir­tyi hyv­in­voin­tialuei­den vas­tu­ulle ja sitä hallinnoi täl­lä het­kel­lä ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin­laitos (THL).

Työt­tömien Keskusjär­jestön jäseny­hdis­tyk­set jaka­vat vai­htel­ev­asti kaupoista ja leipo­moista saatavaa lahjoi­tus­ruokaa arvi­ol­ta 750 000 kg vuodessa. Toisil­la paikkakun­nil­la jakoa ei ole ollenkaan, jotkut yhdis­tyk­set jaka­vat ruokaa jopa 600 kg kuukaudessa. Lahjoi­tus­ruo­ka on etupäässä leipää ja vil­jatuot­tei­ta, mut­ta joil­lain paikkakun­nil­la jae­taan mm. lihaa, maito­tuot­tei­ta, vihan­nek­sia, mui­ta elin­tarvikkei­ta sekä koulu­jen yli­jäämäruokaa. Lahjoi­tus­ruoan määrä ja sisältö voi vai­hdel­la suuresti. Viime aikoina lahjoi­tus­ruoan määrä on selkeästi vähen­tynyt, vaik­ka hak­i­joiden määrä on enem­mänkin lisään­tynyt.

Työt­tömien Keskusjär­jestö oli mukana osit­tain euroop­palaisel­la rahoituk­sel­la toimi­vas­sa ruo­ka-apu­jaos­sa vuodes­ta 1996 läh­tien aina vuo­teen 2022 asti. Han­kkeessa jaet­ti­in ruokaa val­takun­nal­lis­es­ti ja sitä hallinnoi­vat use­at ruo­ka-aputoim­i­jat. Han­ke keskit­tyi ruoan ilmaiseen jakamiseen pääsään­töis­es­ti kahdesti vuodessa.

Jaet­ta­vat tuot­teet vai­hte­liv­at jonkin ver­ran eri vuosi­na. Tuot­tei­ta oli keskimäärin kymme­nen, kuten lihasäi­lyke, hapanko­rp­pu, pas­tatuote, mys­li, puuro­hi­u­tale, sämpylä- ja vehnä­jauho, maito­jauhe, ruokasäi­lyke, valmisate­ria-aine­s­pus­si ja kek­si.

Vuon­na 2021 suurim­mat ruoka­jaka­jat oli­vat Työt­tömien Keskusjär­jestö, Kirkkopalve­lut sekä Via­Dia. Kaikesta ruoas­ta 66 % kul­ki näi­den jaka­jien kaut­ta. Työt­tömien Keskusjär­jestö jakoi 27 vuo­den aikana läh­es 10,4 miljoon­aa kiloa elin­tarvikkei­ta, joi­ta oli vas­taan­ot­ta­mas­sa 20–60 000 hak­i­jaa vuosit­tain. Kuiv­aruoka­jako vai­h­tui aineel­lisen avun han­kkeek­si vuon­na 2023. Avus­tus­ra­hat muutet­ti­in mak­suko­rteik­si ja niiden jako siir­tyi eril­lis­ten han­kkei­den tehtäväk­si.

Merkittäviä tapahtumia vuosien varrelta

Työt­tömien Keskusjär­jestö jär­jesti usei­ta merkit­täviä tapah­tu­mia vuosien var­rel­la. Jo ennen rek­isteröi­tymistään 1979 jär­jestet­ti­in Rukkas­marssi. Alka­en 1981 Toi­vo Koivis­to jatkoi Mat­ti Nikkarin 1978 aloit­ta­maa Tam­pereen työt­tömien tiedo­tus­valiokun­taa niin, että samana vuon­na hän oli muu­ta­man muun henkilön kanssa nälkälakos­sa työt­tömien puoles­ta. Vuon­na 1983 perustet­ti­in Karenssisanomat-nimi­nen työt­tömien tiedo­tusle­hti, jon­ka pää­toimit­ta­jana toi­mi Toi­vo. Lehteä julka­isi Val­takun­nalli­nen Työt­tömien Val­tu­uskun­ta. Työt­tömyy­den oikeu­denkäyn­te­jä pidet­ti­in 1984 ja 1985.

Mur­rostorstai marssit­ti koko Suomea Helsinkiä kohti. Tämä tapah­tui 4.11.1993. Tapah­tu­ma sai paljon julk­isu­ut­ta ja siitä on tehty TV-doku­ment­ti. Tapah­tu­ma keräsi 20 000 työt­tömän joukon. Tapah­tu­maa rahoit­ti ay-liike. Ay-liike tuki taloudel­lis­es­ti koko työt­tömien yhdis­tys­ten toim­intaa pitkään sen jäl­keenkin. Myös kirkon taloudelli­nen tuki oli merkit­tävä. Vuon­na 1993 yhteis­vas­tuuk­eräyk­sen kohteena oli koti­maan työt­tömät.

Työt­tömien Keskusjär­jestö, sil­loin Työt­tömien Val­takun­nalli­nen Yhteis­toim­inta­jär­jestö – TVY ry, muut­ti Tam­pereelta Helsinki­in Lön­ro­thinkadulle 1995. Samana vuon­na alkoi­vat EU-rahoit­teiset ruo­ka-apu­jaot. Kirkon kanssa yhteistyössä valmis­te­tut Ihmis­ar­vopäivät aloit­ti­vat 1996 ja ne jatkui­v­at sään­nöl­lis­es­ti aina vuo­teen 2012 asti. Työmin­is­teri Tar­ja Fila­tov vieraili Ihmis­ar­vopäivil­lä vuon­na 2001.

Euroop­pa-marssis­sa marssitet­ti­in koko Euroop­paa vuon­na 1997.

Työt­tömien Keskusjär­jestön 20-vuo­tisjuh­laa juh­lit­ti­in Kuo­pios­sa ja 25-vuo­tisjuh­laa Helsin­gin kaupun­gin salis­sa.

Val­takun­nal­liset Työl­lisyy­den Edis­tämisen Päivät pidet­ti­in 11.4.2015.

Työt­tömien Keskusjär­jestö teki yhteistyössä SAK:n ja Työt­tömien ay-jäsen­ten tukiy­hdis­tys Tat­si ry:n kanssa Ääni työt­tömälle ‑tapah­tu­mia kaksin kap­palein. Kesäl­lä 17.5. Narinkka­to­ril­la ja lop­pusyksys­tä Posti-talos­sa 2016. Myöhem­min Ääni työt­tömälle ‑slo­ga­nia käytet­ti­in Helsin­gin Senaat­in­to­ril­la jär­jeste­tyssä SAK:n #Ääni­työt­tömälle-suur­mie­lenosoituk­ses­sa helmiku­us­sa 2018.

Tapahtui vuonna 2000

Vuon­na 2000 tamere­lainen toimit­ta­ja Han­nu Oit­ti­nen, joka toi­mi Keskusjär­jestön tiedot­ta­jana vuosi­na 1994–1997, kir­joit­ti Helsin­gin Sanomi­in Keskusjär­jestön kan­sain­välis­es­tä toimin­nas­ta. Jär­jestö on ollut Irlan­nin lisäk­si toinen akti­ivi­nen toim­i­ja Euroopan työt­tömien verkos­tossa (Euro­pean Net­work on the Unem­ployed, ENU). Keskusjär­jestö liit­tyi ENU­un vuon­na 1992. Liik­keen puheen­jo­hta­jana oli toimin­ut tuol­loin jo kak­si suo­ma­laista. [Helsin­gin Sanomat 5.8.2000][Karenssisanomat 1/2012]

Tapahtui vuonna 2007

Vuon­na 2007 palkkatukimäärära­hat lop­pui­v­at jo toukoku­us­sa, ensin Etelä-Poh­jan­maal­la, sit­ten muut perässä. Uudel­la­maal­la rahat riit­tivät kaikkien pisim­pään. Tämä ajoi alueet otta­maan yhteyt­tä kansane­dus­ta­ji­in ja tilan­net­ta saati­in paran­net­tua hyvän edun­valvon­nan vuok­si. Suurim­mat putoa­jat määrära­hois­sa oli­vat Satakun­ta, Varsi­nais-Suo­mi ja Pohjois-Savo. Kokon­aisvolyy­mi putosi edel­lisen vuo­den 6000 henkilöstä 5000 henkilöön.

Tapahtui vuonna 2008

Vuon­na 2008 rahoi­tus väheni toimin­nan­jo­hta­jien palkkauk­ses­sa. Se tarkoit­ti, että noin puo­lil­la yhdis­tyk­sistä joudut­ti­in luop­umaan toimin­nan­jo­hta­jas­ta. Kun rahoituk­sia jär­jestet­ti­in vuon­na 2006, olti­in seu­raavaa mieltä:

Monien yhdis­tys­ten toim­intaa pyöritetään vapaae­htoisvoimin ilman yhtään pysyvästi palkat­tua työn­tek­i­jää. Jot­ta yhdis­tys­ten toim­intaa pystyt­täisi­in kehit­tämään, toimin­nalle tulisi taa­ta jatku­vu­us esimerkik­si toimin­nanoh­jaa­jien vak­i­nais­tamisel­la. Ammat­ti­taitois­t­en toimin­nanoh­jaa­jien avul­la pystyt­täisi­in lisäämään työn­tek­i­jämäärää yhdis­tyk­sis­sä ja mah­dol­lis­ta­maan kaikkein vaikeim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien työt­tömien otta­mi­nen toimen­piteisi­in. Tämä helpot­taisi työ­markki­natuk­i­u­ud­is­tuk­sen mukaisten aktivoin­tipaikko­jen jär­jestämistä.” (työelämä- ja tasa-arvo­valiokun­ta)

Kir­joit­ta­ja: Juha Kerä­nen, Työt­tömien Keskusjär­jestön jär­jestösi­h­teeri

Muita lähteitä

• Ikili­ikku­ja 3/2017. Patent­ti- ja rek­ister­i­hal­li­tus.
• Karenssisanomat. Työt­tömien Keskusjär­jestön jäsen­le­hti.
• Nuorte­va, Jus­si et al. (toim.): Pääjo­hta­jakun­ta. Val­tion viras­to­jen ja laitosten johto muut­tuvas­sa val­tion­hallinnos­sa 1955–2005. Helsin­ki: Suo­ma­laisen Kir­jal­lisu­u­den Seu­ra, 2005.  ISBN 951–746-767–2
• Oker-Blom, Max: Patent­ti- ja rek­ister­i­hal­li­tus 80 vuot­ta! (22.9.2022) IPRin­fo-verkkole­hti.
• Patent­ti- ja rek­ister­i­hal­li­tuk­sen koti­sivut
• Patent­ti- ja rek­ister­i­hal­li­tuk­sen yhdis­tys­rek­isterin tietopalvelu
• Työt­tömien Keskusjär­jestön viral­liset asi­akir­jat sekä pöytäkir­jat. Pöytäkir­jo­jen ja asi­akir­jo­jen sisältö­jen tutkimises­sa on käytet­ty apuna Chat­GTP-tekoä­lyä.