Työttömien Keskusjärjestön 35-vuotishistoria

Työttömien toimikuntien laajentuminen

Tam­pereen työt­tömien tiedo­tus­toimikun­ta perustet­ti­in vuon­na 1976 [Karenssisanomat 1/1984]. Sitä ennen eri puo­lil­la maa­ta oli työt­tömien työl­listämistä edis­tet­ty eri­laisin keinoin (esimerkik­si Suo­lahdessa 1960-luvul­la, ks. https://youtu.be/vRKTHLw8Q04). 

Työt­tömät jär­jes­tivät Rukkas­marssin 11.5.1979.

Lokaku­us­sa 1982 Tam­pereel­la jär­jestet­ti­in 14 päivän nälkälakko, jos­sa oli mukana Toi­vo Koivis­to sekä neljä muu­ta työtön­tä [Karenssisanomat 1/1983, 1/1984]. Vuon­na 1983 julka­isti­in ensim­mäi­nen Karenssisanomat-lehti, työt­tömien oma ään­i­torvi. Karenssisanomien ensim­mäisen numeron pää­toimit­ta­jana toi­mi Toi­vo Koivis­to ja sitä julkai­se­va tiedo­tus­toimikun­ta kut­sui siinä vai­heessa itseään Val­takun­nal­lisek­si työt­tömien val­tu­uskun­naksi.

Samana vuon­na työt­tömien toimikun­tia oli Tam­pereen lisäk­si mm. Kotkas­sa, Kuo­pios­sa, Oulus­sa, Hämeen­lin­nas­sa, Ruukissa, Rantasalmel­la sekä Iis­sä. Seu­raa­vana vuon­na toimikun­ti­in liit­tyi Pori ja sitä seu­raa­vana vuon­na Savon­lin­na, Kajaani, Kemi, Rovanie­mi ja Raa­he.

Tam­pereen toinen nälkälakko pidet­ti­in 19.11.–9.12.1987 ja siihen osal­lis­tui kak­si nuor­ta [Karenssisanomat 1/1988].

Tiedo­tus­toimikun­tia oli vuon­na 1989 mm. Muhok­sel­la ja vuon­na 1990 mm. Naker­ta­jas­sa, Joen­su­us­sa, Evi­järvel­lä, Helsingis­sä, Lappeen­ran­nas­sa ja Van­taal­la.

Vuon­na 1991 val­takun­nalli­nen tiedo­tus­toimikun­ta päät­ti rek­isteröi­tyä ja jär­jestö sai nimek­seen Työt­tömien Val­takun­nalli­nen Yhteis­toim­inta­jär­jestö – TVY ry.

TVY:stä Työttömien Keskusjärjestöksi

Jär­jestö perustet­ti­in nimel­lä Työt­tömien Val­takun­nalli­nen Yhteis­toim­inta­jär­jestö – TVY ry. Päätös rek­isteröin­nistä tehti­in 12.9.1991 Tam­pereel­la [Karenssisanomat 1/1991]. Ensim­mäi­nen rek­isteröin­ti-ilmoi­tus lähetet­ti­in Patent­ti- ja rek­ister­i­hal­li­tuk­seen (PRH) 11.12.1991. Tuol­loin nimek­si ehdotet­ti­in Val­takun­nal­lisek­si Työt­tömien Val­tu­uskun­naksi. Ehdo­tus ei men­nyt läpi ja se joudut­ti­in muut­ta­maan muo­toon Työt­tömien Val­takun­nalli­nen Yhteis­toim­inta­jär­jestö. Tämä hyväksyt­ti­in PRH:ssa 20.1.1992. 

Jär­jestö muut­ti nimen­sä Työt­tömien Keskusjär­jestö ry:ksi 1.4.2017, jol­loin luovut­ti­in van­has­ta TVY-lyhen­teestä. Uusi logo ja visuaa­li­nen ilme otet­ti­in käyt­töön toukoku­us­sa 2018.

Jär­jestöön kuu­luu val­takun­nal­lis­es­ti viitisenkym­men­tä jäseny­hdis­tys­tä, jois­sa on yhteen­sä 4000 jäsen­tä. Jär­jestöl­lä on ollut parhaim­mil­laan 200–300 jäseny­hdis­tys­tä.

Jär­jestö hyväksyt­ti­in Euroopan työt­tömien verkos­toon (Euro­pean Net­work of the Unem­ployed ENU) vuon­na 1993.

Jär­jestöl­lä on edus­tus Suomen köy­hyy­den ja syr­jäy­tymisen vas­taises­sa verkos­tossa EAPN-Fin:ssä, jon­ka jäsenek­si jär­jestö hyväksyt­ti­in vuon­na 1996. Euroopan köy­hyy­den vas­taises­sa verkos­tossa EAPN:ssa on edus­ta­jia noin 30 Euroopan Union­in jäsen­val­tios­ta.

Jär­jestön jäsen­le­hti Karenssisanomat lehti vai­h­toi nimen­sä TVYt­ter-nimisek­si 20.11.2014. Lehteä jaet­ti­in työt­tömien yhdis­tyk­sille, eduskun­taan sekä muille työt­tömien asioista päät­täville tahoille. TVYt­ter ilmestyi neljä ker­taa vuodessa vuo­den 2017 lop­pu­un. Lehti siir­tyi kokon­aisu­udessaan verkkole­hdek­si vuon­na 2019. Keskusjär­jestön viestin­nässä on keski­tyt­ty tämän jäl­keen aiem­paa laa­jem­min sähköis­ten viestin­täkanavien käyt­töön. Print­ti­ma­te­ri­aalia toimite­taan tilan­neko­htais­es­ti. Kaik­ki jär­jestön pain­o­tuot­teet on saata­vana verkkover­siona.

Työt­tömien Keskusjär­jestön rahoi­tus siir­tyi vai­heit­tain ensin Raha-automaat­tiy­hdis­tyk­sen (RAY) rahoituk­seen vuon­na 1995 ja lak­i­u­ud­is­tuk­sen myötä vuodes­ta 2017 Sosi­aali- ja ter­veysjär­jestö­jen avus­tuskeskuk­seen. Jär­jestö on hak­enut lisära­hoi­tus­ta myös muista rahoi­tus­lähteistä, kuten Euroopan sosi­aali­ra­has­tos­ta (ESR) sekä ope­tus- ja kult­tuuri­m­ini­ter­iöstä (OKM). Jär­jestö on saanut myös lahjoituk­sia sekä rahal­lista avus­tus­ta muil­ta toim­i­joil­ta. Yksi suurimpia Raha-automaat­tiy­hdis­tyk­sen rahoit­tamia pro­jek­te­ja oli aluer­a­ha­jako vuon­na 1996.

Puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtajat

TVY:n ensim­mäi­nen puheen­jo­hta­ja oli Heik­ki Haa­pala Helsingistä (1991–1992). Vara­puheen­jo­hta­jana toi­mi Sep­po Vainio Kan­gasalal­ta. Heik­ki Haa­palan siir­ryt­tyä eduskun­taa uudek­si puheen­jo­hta­jak­si valit­ti­in Mikko Immo­nen Mynämäeltä (1993–1994). Sep­po säi­lyi vara­puheen­jo­hta­jana. Vuon­na 1994 vara­puheen­jo­hta­jak­si vai­h­tui Mart­ti Vir­mas Mikke­listä. Vuon­na 1995 puheen­jo­hta­jak­si valit­ti­in Mårten Grön­holm ja vara­puheen­jo­hta­jak­si Lea Kar­jalainen Inar­ista. 

Jo seu­raa­vana vuon­na Lea Kar­jalais­es­ta tehti­in uusi puheen­jo­hta­ja (1995–2013). Hänen vara­puheen­jo­hta­ji­aan ovat olleet Erk­ki Gråsten Hämeestä (1996), Anja Luo­ma Por­voos­ta (1997), Kari Turunen Porista (2000), Sep­po Kiisk­i­nen Liek­sas­ta (2001), Sep­po Lep­pälä Nas­to­las­ta (2002–2006), Aimo Kuop­pa-ah Jär­ven­päästä (2007), Jari Vuori­nen Kokko­las­ta (2008), Juhani Heino Ylöjärveltä (2009–2014). Sirk­ka Rajala toi­mi TVY:n toimin­nan­jo­hta­jana vuosi­na 1998–1999. Lea Kar­jalais­es­ta tehti­in TVY:n toiminnanjohtaja/puheenjohtaja 8.6.2009.

Lea Kar­jalaisen jäädessä eläk­keelle puheen­jo­hta­ju­ud­es­ta mit­telöivät Juk­ka Haa­pakos­ki Helsingistä, Anna-Maria Kan­to­la Helsingistä sekä Sari Huovi­nen Kajaanista. Kisas­sa oli myös Antti Kuusi­nen Lahdes­ta, mut­ta hän jät­täy­tyi kisas­ta viime metreil­lä. Uudek­si kak­sivuo­tiskau­den puheenjohtajaksi/toiminnanjohtajaksi valit­ti­in Juk­ka Haa­pakos­ki (2014–2016), joka oli toimin­ut TVY:ssä pitkään kehit­tämis­pääl­likkönä. Samana vuon­na RAY määräsi, että jär­jestössä ei voisi olla toimin­nan­jo­hta­ja ja puheen­jo­hta­ja yksi ja sama henkilö. TVY lupasi RAY:lle, että kak­sivuo­tiskau­den päät­teek­si valit­taisi­in erik­seen jär­jestön puheen­jo­hta­ja ja toimin­nan­jo­hta­ja.

Vuon­na 2016 jär­jestöön palkat­ti­in sekä uusi toimin­nan­jo­hta­ja että uusi puheen­jo­hta­ja. Toimin­nan­jo­hta­javal­in­ta osui selkeästi päte­vim­pään hak­i­jaan Juk­ka Haa­pakos­keen (vuodes­ta 2016). Uudek­si puheen­jo­hta­jak­si kisas­i­vat Sir­pa Mar­tins Suo­lahdes­ta, Lea Val­lius Pohjois-Kar­jalas­ta sekä Satu Taav­it­sainen, SDP:n kansane­dus­ta­ja. Puheen­jo­hta­jak­si äänestet­ti­in Satu Taav­it­sainen (2016–2018) sekä vara­puheen­jo­hta­jak­si valit­ti­in Lea Val­lius.

Vuon­na 2018 puheen­jo­hta­jak­si halu­si­vat Eija Tuo­hi­maa Jyväskylästä, Pent­ti Kallio Kaari­nas­ta sekä Irma Hirsjärvi Jyväskylästä. Ennen äänestys­tä Eija ja Pent­ti luopui­v­at kisas­ta ja uudek­si puheen­jo­hta­jak­si valit­ti­in Irma Hirsjärvi (2018–2025). Hänen vara­puheen­jo­hta­ji­naan ovat olleet Anne Tyni Turus­ta (2018–2020), Rit­va Kurki­nen Pohjois-Kar­jalas­ta (2020–2022, 2024–2026), Timo Mykrä Ima­tral­ta (2022–2024). Irma Hirsjärvi erosi tehtävästään puheen­jo­hta­jan kevääl­lä 2025. Siitä läh­tien vara­puheen­jo­hta­ja Rit­va Kurki­nen on toimin­ut jär­jestön virkaatekevänä puheen­jo­hta­jana ja Anna Tyni Turus­ta 2. vara­puheen­jo­hta­jana.

Järjestön hallitukset

Jär­jestön hal­li­tuk­sis­sa oli aluk­si vain noin kymme­nen jäsen­tä eri puo­lil­ta Suomea. Vuodes­ta 1995 läh­tien hal­li­tus kasvoi niin, että siinä oli varsi­naisen jäse­nen lisäk­si vara­jäsen, jol­loin puhut­ti­in 13 alueesta. Vuodes­ta 1998 läh­tien kul­lakin alueel­la oli kak­si vara­jäsen­tä, mikä kas­vat­ti hal­li­tuk­sen kokoa entis­es­tään. Tämä jär­jestelmä jatkui kunnes vuosi­na 2012–2014 hal­li­tuk­seen valit­ti­in varsi­nais­ten hal­li­tuk­sen jäsen­ten lisäk­si vain viisi yhteistä vara­jäsen­tä. Puheen­jo­hta­jan ja hal­li­tuk­sen kaudet muutet­ti­in kak­sivuo­tiskausik­si. Vuosi­na 2016–2018 Uudelta­maal­ta ja Varsi­nais-Suomes­ta oli kak­si varsi­naista jäsen­tä. Samal­la yleis­vara­jäsenistä luovut­ti­in ja kullekin alueelle valit­ti­in yksi varsi­nainen ja yksi vara­jäsen. Myös vuosi­na 2022–2024 hal­li­tuk­ses­sa oli Uudelta maal­ta kak­si varsi­naista jäsen­tä. Muu­toin alueil­la on ollut vain yksi varsi­nainen ja yksi vara­jäsen.

Vuosikokoukset

Jär­jestön vuosikok­ouk­set ovat olleet Turku (1993, 2006, 2015), Rovanie­mi (1994), Jyväskylä (1995, 2007, 2010, 2019), Joen­suu (1996), Lahti (1997), Seinäjo­ki (1998), Iisal­mi (1999), Pori (2000), Kajaani (2001), Mikke­li (2002, 2017), Helsin­ki (2003, 2011, 2014, 2016, 2018, Teams: 2020, Zoom 2021, 2022, 2024, 2026), Kokko­la (2004, 2008, 2025), Kou­vola (2005), Hauho (2009), Kuo­pio (2012), Kurik­ka (2013) ja Por­voo (2023). Kak­sivuo­tiskausil­la par­il­liset eli puheen­jo­hta­ja- ja hal­li­tuskausien vai­h­dot pidet­ti­in pääsään­töis­es­ti pääkaupunkiseudul­la. Koron­avuodet pidet­ti­in etäkok­ouk­se­na.

Koro­nan jäl­keen kaik­ki koulu­tuk­set ja hal­li­tusten kok­ouk­set on pyrit­ty jär­jestämään hybri­din­inä, mikä tarkoit­taa sitä, että hal­li­tusten jäsenet ovat voineet osal­lis­tua kaikki­in kok­ouk­si­in myös etänä, jos niin ovat halun­neet.

Kesä- ja kulttuuripäviät

Työt­tömien Keskusjär­jestö on jär­jestänyt kesä/kulttuuri/kehittäispäiviä sään­nöl­lis­es­ti läh­es koko ole­mas­sa olon­sa ajan. Kult­tuuripäivät I Hyvinkääl­lä 1997, Työt­tömien kesäpäivät Ival­os­sa 1997, II Kult­tuuripäivät Jout­sas­sa 1998, III Työt­tömien kult­tuuripäivät Joen­su­us­sa 1999, Työt­tömien IV kult­tuuripäivät Turus­sa 2000, Kesä- ja kult­tuuripäivät Posi­ol­la 2001, Työt­tömien kult­tuuripäivät Juankoskel­la 2001, TVY:n kult­tuuripäivät Juu­pa­joel­la 2002, Kult­tuuripäivät Iisalmes­sa 2002, Kesä- ja kult­tuuripäivät 2003 Jär­ven­päässä, 2004 Ähtäris­sä sekä 2005 Rovaniemel­lä. Kesäpäivät 2006 Lappeen­ran­nas­sa, 2007 Rauha­lahdel­la, 2010 Laut­si­as­sa. Kehit­tämis­päivät 2011 Lipreis­sä ja 2014 Helsingis­sä. Kesäpäiviä vietet­ti­in 2011 Laut­si­as­sa, 2012 Kaari­nas­sa, 2013 Lappeen­ran­nas­sa, 2015 ja 2018 Asikkalas­sa, 2016 Saar­i­järvel­lä ja 2019 Hauhos­sa. Viimeiset Hyv­in­voin­tipäivät vietet­ti­in 2022 Nurmek­ses­sa, 2023 Poris­sa ja 2024 Keu­ru­ul­la.

Joitain tapah­tu­mia joudut­ti­in peru­maan: Vuo­den 2008 Kajaanin Kesä- ja kult­tuuripäivät perut­ti­in, samoin Vesan­gan Kehit­tämis­päivät 2012, Posion Kesäpäivät 2014 ja Sav­i­taipaleen Kesäpäivät 2017, Ival­on Kehit­tämis­päivät 2020. Koron­avuon­na 2021 ei jär­jestet­ty hyv­in­voin­tipäiviä ollenkaan. Vuo­den 2025 STEA-leikkausten vuok­si kaik­ki Kesäpäivät päätet­ti­in lopet­taa kokon­aan.

Ihmisoikeuspäivät

Työt­tömien Keskusjär­jestö ja kirkko jär­jes­tivät yhdessä Ihmisoikeuspäiviä Jär­ven­päässä vuosi­na 1994–2009 ja Helsin­gin diag­o­niaop­pi­laitok­sel­la vuosi­na 2010–2012.

Syyskoulutukset

Jär­jestö on jär­jestänyt syysk­oulu­tuk­sia ainakin vuodes­ta 2003 läh­tien. Vuo­teen 2016 asti niitä jär­jestet­ti­in Ruotsin laival­la. Sen jäl­keen Hotel­li Arthuris­sa vuosi­na 2017–2019, Webi­naa­ri­na 2020, Hotel­li Scan­dic Parkissa vuon­na 2022, Paa­sitor­nissa 2023, Orig­i­nal Sokos Hotel Van­taal­la 2024 ja Sosten tilois­sa vuodes­ta 2025. Koron­avuon­na 2021 ei pidet­ty eril­listä syysk­oulu­tus­ta.

Muut koulutuspäivät ja tapahtumat

Lisäk­si Työt­tömien Keskusjär­jestö on jär­jestänyt eri­laisia val­takun­nal­lisia koulu­tus­päiviä ainakin vuodes­ta 2003 läh­tien eri puo­lil­la Suomea. On ollut ilmaisu- ja esi­in­tymis­taidon päiviä, koulu­tus- ja edun­valvon­tat­a­pah­tu­mia, 20-vuo­tisjuh­lati­laisu­us Kon­tu­lan kirkos­sa Helsingis­sä vuon­na 2012, TVY:n 25-vuo­tisjuh­la Helsin­gin kaupun­gin tilois­sa 2015, vierailu­ja Virossa (2019) ja Pietaris­sa (2018), Euroopan komis­sion del­e­gaa­tio on vierail­lut Työt­tömien Keskusjär­jestön toimis­tol­la vuon­na 2019, koulutet­tu hal­li­tuk­sen jäseniä, jär­jestet­ty pop up tapah­tu­mia Jyväskylässä (2021), Kuo­pios­sa (2022 ja 2023) ja Hämeen­lin­nas­sa (2022) sekä jär­jestet­ty usei­ta webi­naare­ja eri aiheista eri sidos­ryh­mien kanssa. Usei­ta tapah­tu­mia on videoitu ja niitä on tal­len­net­tu vide­olle jär­jestelmäl­lis­es­ti vuodes­ta 2019 läh­tien.